Kansainvälinen vesipolitiikka

Suomi on pitkään toiminut aktiivisesti YK:ssa ja muilla kansainvälisillä areenoilla vesiturvallisuuden, rajavesistöyhteistyön ja vesivarojen hyvän hallinnan edistämiseksi. Suomi teki vuonna 1970 aloitteen YK:n yleiskokoukselle vesistöyleissopimuksen valmistelemiseksi. Tämä ns. New Yorkin sopimus tehtiin 1997, ja se tuli voimaan 2014. Suomi on myös vuonna 1992 tehdyn YK:n Euroopan talouskomission rajavesistösopimuksen eli ns. Helsinki-sopimuksen aktiivisimpia osapuolia.

Suomen kansainvälisen vesipolitiikan keskeiseksi tavoitteeksi on nostettu veteen liittyvän turvallisuuden edistäminen. Kansainvälisesti halutaan edistää myös vesivarojen kestävää käyttöä ja riskien hallintaa sekä korostetaan kansainvälisen vesioikeuden, vesisopimusten ja rajavesistöyhteistyön merkitystä. Suomi on ratifioinut YK:n Euroopan talouskomission (ECE) yleissopimuksen rajavesistöjen ja kansainvälisten järvien suojelusta ja käytöstä (ns. Helsinki-sopimus )sekä YK:n yleissopimuksen kansainvälisten vesistöjen muuhun kuin liikennekäyttöön sovellettavista säännöistä (ns. New Yorkin sopimus).

Vuonna 2015 on sovittu YK:n uusista kestävän kehityksen tavoitteista. Vesi on luonnonvarana, ekosysteemien toiminnan ja ruoantuotannon ylläpitäjänä sekä terveyden ja turvallisuuden kannalta keskeinen tekijä kestävän kehityksen edistämisessä.

 

Muualla verkossa

Suomen kansainvälinen vesistrategia

Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio

Suomalais-venäläinen rajavesistökomissio

Suomalais-norjalainen rajavesistökomissio

YK:n vesistöyleissopimus: Pariisin kokous 2015

Lisätietoja

Minna Hanski, neuvotteleva virkamies 
MMM, Luonnonvaraosasto, Luonnonvara- ja vesitalousyksikkö 0295162360