Padot ja säännöstely

Suomessa on merkittäviä patoja noin 430. Niistä noin 310 on vesistöpatoja ja loput jäte- ja kaivospatoja. Padon omistaja vastaa padon kunnosta ja turvallisesta käytöstä. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset valvovat vaaraa aiheuttavien patojen turvallisuutta maa- ja metsätalousministeriön ohjauksessa patoturvallisuuslain mukaisesti. Päävastuu patoturvallisuuden valvontaviranomaisen tehtävistä on Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella. Onnettomuuden sattuessa pelastustoimet ovat sisäasiainministeriön ja sen alaisten pelastusviranomaisten vastuulla.

Vesistön säännöstelyssä vedenkorkeuksia ja virtaamia muutetaan pato- tai vesivoimalaitosrakenteiden avulla ja siten edistetään vesistön käytölle ja hoidolle asetettuja tavoitteita. Suomessa on noin 240 vesistön säännöstelyhanketta, joissa on mukana yli kolmesataa järveä. Vesistön säännöstely palvelee yleensä useita tavoitteita kuten vesivoimataloutta, tulvasuojelua, vedenhankintaa, kalataloutta ja virkistyskäyttöä. Säännöstelyjen kehittäminen onkin hyvä esimerkki yhteiskunnallisesta päätöksenteosta, jossa tavoitteena on yhteen sovittaa useita eri intressejä ja jossa on otettava huomioon eri tahojen ristiriitaisetkin näkemykset. Vesistön säännöstelyyn tarvitaan vesioikeudellinen lupa. Säännöstelyluvan haltija huolehtii siitä, että vedenkorkeus- ja virtaamamuutokset toteutetaan lupaehtojen mukaisesti. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset huolehtivat valtion vastuulla olevista säännöstelyistä maa- ja metsätalousministeriön ohjauksessa. 

 

Muualla verkossa

Ympäristö.fi: Padot ja patoturvallisuus
Ympäristö.fi: Vesistön säännöstely

Lisätietoja

Leena Westerholm, neuvotteleva virkamies 
MMM, Luonnonvaraosasto, Luonnonvara- ja vesitalousyksikkö 0295162164