FI SV EN

Vieraslajit     Vieraslajit Facebookissa                   

Kansallinen vieraslajilaki voimaan 1.1.2016

Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta on tullut voimaan vuoden 2016 alusta. Lain tarkoituksena on torjua vieraslajeista aiheutuvia vahinkoja alkuperäisille eläin- ja kasvilajeille muun muassa estämällä haitallisimpien vieraslajien maahantuonti, niiden kasvattaminen tai päästäminen ympäristöön. Kansallisessa vieraslajilaissa säädetään maanomistajien ja ammattimaisten toimijoiden vastuusta haitallisten vieraslajien torjunnassa sekä sellaisista vieraslajeista, joista voi aiheutua vahinkoa erityisesti Suomen oloissa. Tällaisista kansalliseen luetteloon otettavista vieraslajeista ja niiden tuonti- ja muista kielloista on säädetty erikseen valtioneuvoston asetuksella.

Katso myös:

 

Valtioneuvoston asetus kansallisesti merkityksellisistä haitallisista vieraslajeista voimaan 1.1.2016

Kansallisista haittalajeista on säädetty valtioneuvoston asetus, joka on tullut voimaan vuoden 2016 alusta alkaen. Kansalliseen haitallisten vieraslajien luetteloon on sisällytetty lajiryhminä nisäkkäistä petoeläimet ja lepakot sekä linnuista päiväpetolinnut, pöllölinnut ja varikset. Luontoon päästessään nämä lajit voivat aiheuttaa merkittävää haittaa luonnon monimuotoisuudelle saalistuksellaan, kilpailemalla samoista pesäpaikoista tai ravinnosta sekä levittämällä tauteja. Luetteloon kuuluu myös eräitä sammakkolajeja, joista tiedetään aiheutuneen viime vuosina vahinkoa erityisesti Varsinais-Suomen alueella.

Katso myös:

 

EU:n vieraslajiasetus ja luettelo torjuttavista vieraslajeista

EU:n asetus haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen ennalta ehkäisemisestä ja hallinnasta tuli voimaan 1.1.2015. Asetuksen mukainen EU:n vieraslajiluettelo hyväksyttiin joulukuussa 2015 ja se tuli voimaan 3.8.2016. Luettelon sisältämien lajien maahantuonti, myynti, kasvatus, käyttö ja ympäristöön päästäminen on EU:ssa kielletty. Sen sijaan täpläravun pyynti ja käyttö voi edelleen jatkua, vaikka laji sisältyykin EU:n luetteloon.

Katso myös:

***

Vieraslajit ovat lajeja, jotka ovat levinneet uudelle alueelle ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella. Suomessa on haitallisia vieraslajeja, joilla on taloudellisia, ympäristöllisiä, terveydellisiä ja sosiaalisia vaikutuksia. Maa- ja metsätalousministeriö vastaa Suomessa vieraslajiasioiden yleiskoordinaatiosta kuten kansallisen vieraslajistrategian toimeenpanosta sekä lainsäädännön kehittämisestä.

Haitallisista vieraslajeista aiheutuvia haittoja ja riskejä Suomen luonnolle, luonnonvarojen kestävälle hyödyntämiselle, elinkeinoille sekä yhteiskunnan ja ihmisten hyvinvoinnille torjutaan Suomen kansallisen vieraslajistrategian avulla. Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta vieraslajistrategiasta hyväksyttiin 15.3.2012. Strategiassa on tunnistettu Suomen mitassa haitalliset vieraslajit sekä tarkkailtavat tai paikallisesti haitalliset vieraslajit.

Kansallisen vieraslajiportaalin Vieraslajit.fi avulla voi tunnistaa vieraslajeja sekä ilmoittaa vieraslajihavainnoista. Portaalista löytyy tietoa ja kuvia vieraslajeista, karttoja vieraslajien levinneisyydestä sekä torjuntaohjeita.

Maa- ja metsätalousministeriön asettama Vieraslajiasioiden neuvottelukunta toimii kansallisena asiantuntijaelimenä vieraslajiasioissa. Sen tärkeimpiä tehtäviä ovat vieraslajien levinneisyyden ja haitallisuuden seuranta sekä vieraslajistrategian toimeenpanon seuranta ja koordinointi.

EU hyväksyi lokakuussa 2014 asetuksen haitallisista vieraslajeista. Tavoitteena on vähentää vieraslajeista aiheutuvia vahinkoja luonnolle, yhteiskunnalle ja taloudelle sekä estää uusien haitallisten vieraslajien pääsy EU:n alueelle. Asetuksen toimenpiteet kohdistetaan kaikkein haitallisimpiin vieraslajeihin.

Kansainvälisen biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen (CBD) avulla torjutaan myös haitallisia vieraslajeja. Sopimus on asettanut tavoitteeksi, että vuoteen 2020 mennessä on tunnistettu ja asetettu tärkeysjärjestykseen haitalliset vieraslajit ja niiden leviämisväylät sekä että erityisen haitalliset vieraslajit on saatu hallintaan.

Muualla verkossa

 

 

Lisätietoja

Johanna Niemivuo-Lahti, neuvotteleva virkamies 
MMM, Luonnonvaraosasto, Luonnonvara- ja vesitalousyksikkö 0295162259