FI SV EN

Yrittäjyys maaseudulla

Suomi on yksi Euroopan unionin maaseutuvaltaisimmista jäsenmaista. OECD:n kansainvälisen luokituksen mukaan maaseutu kattaa 95 prosenttia Suomen pinta-alasta. Maaseutu- ja kaupunkialueita varten on käytössä myös muita luokitteluperusteita.  Metsät peittävät yli 75 prosenttia Suomen maapinta-alasta. Suomi on suhteellisesti Euroopan metsäisin maa. Kaupunkialueiden osuus Suomen pinta-alasta on vain 5 prosenttia. 

Yli 40 prosenttia suomalaisista asuu maaseudulla (OECD). Lisäksi arvion mukaan yli 2,2 miljoonaa suomalaista asuu maaseudulla osa-aikaisesti. Kansallisen kaupunki-maaseutuluokituksen perusteella Suomi jakautuu erilaisiin maaseutualueisiin – kaupunkien läheisestä maaseudusta aina harvaan asuttuun maaseutuun asti – tämän vuoksi puhutaankin maaseutualueista.
 

Monipuolinen yritystoiminta ja menestyvä maaseutu vahvistavat koko yhteiskuntaa

Uudistuva yrittäjyys on maaseudun elinvoimaisuuden keskeinen lähde, sillä muita työllistymisen ja toimeentulon mahdollisuuksia on maaseudulla tarjolla vähemmän kuin kaupunkialueilla. Maaseudun elinkeinotoiminta mielletään usein pelkäksi maa- ja metsätaloudeksi. Huomionarvoista on, että maaseudulla toimii merkittävä määrä muiden toimialojen yrityksiä, jotka ovat maaseudun yritysrahoituksen kohderyhmänä. Manner-Suomen kaikista maa- ja metsätalouden ulkopuolisista yritystoimipaikoista noin 30 prosenttia sijaitsee maaseutualueilla (Tilastokeskus, Maaseutuindikaattorit 2020). Muiden toimialojen yritystoimintaa harjoitetaan myös maatiloilla maa- ja metsätalouden ohessa. 


Suomen CAP-suunnitelma 2023-2027 maaseudun yrittäjyyden edistämisen välineenä

Keskeisin maaseudun yritystoiminnan kehittämisen väline on EU:n maaseuturahastosta peräisin oleva maaseudun yritysrahoitus, jonka toimenpiteet sisältyvät Suomen CAP-suunnitelmaan 2023-2027. Julkinen rahoitus tulee osittain valtion talousarviosta ja osittain EU:n maaseuturahastosta. Tuki kattaa vain osan yrityksen toteuttamasta hankkeesta, sillä esimerkiksi investoinneissa tuen osuus hyväksyttävistä kustannuksista vaihtelee 20-50 prosentin välillä riippuen investoinnin kohteesta. Yritysten oma osuus hankkeen rahoituksesta on siten merkittävä. Aiemmin yritysrahoitus sisältyi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan, jonka toteutus päättyi 31.12.2022. 

Maa- ja metsätalousministeriö toimii EU:n maaseuturahaston hallintoviranomaisena ja vastaa CAP-suunnitelman toimenpiteiden ja kansallisen lainsäädännön valmistelusta. CAP-suunnitelman rahoitus kohdistuu EU:n tasolla päätettyjen yleis- ja erityistavoitteiden edistämiseen. Lisätietoa CAP-suunnitelmasta löytyy maa- ja metsätalousministeriön CAP-verkkosivuilta.


Maaseudun yritysrahoituksen kohdentaminen 2023-2027 – monta reittiä yrittäjyyteen

CAP-suunnitelman yritysrahoitusta voidaan myöntää maaseudulla eri toimialoilla toimiville mikro- ja pienyrityksille sekä maatiloille, jotka monipuolistava yritystoimintaansa maa- ja metsätalouden ulkopuolelle. Poikkeuksena ovat keskisuuret yritykset, joille voidaan myöntää tukea maataloustuotteiden jalostamiseen siten, että jalostusvaiheen lopputuotteena on edelleen maataloustuotteeksi luokiteltava tuote, joka sisältyy Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) liitteen I tuotelistaan.  Lisätietoa elintarvikealan yritysrahoituksesta löydät sivuiltamme https://mmm.fi/maataloustuotteet.

Yritysrahoitusta voidaan myöntää uuden yritystoiminnan käynnistämiseen, tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen sekä aineettomiin ja aineellisiin investointeihin. Edelliseen EU-rahoituskauteen verrattuna uutta on se, että Leader-ryhmillä ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla (ELY-keskukset) on käytössään erilaiset kehittämisvälineet. Leader-ryhmät edistävät toimintansa alkuvaiheessa olevia yrittäjiä ja kaikkein pienimpien mikroyritysten kehitystä ja kasvua. ELY-keskukset puolestaan keskittyvät tukemaan hieman isompien yritysten kehitystä. 


Maaseudun yritysrahoituksen lainsäädäntö ja valintaperusteet

Suomen CAP-suunnitelma 2023-2027 maa-ja metsätalousministeriön verkkosivuilla

Euroopan unionin lainsäädännön lisäksi maaseudun yritysrahoitukseen sovelletaan lakia maaseudun kehittämisen tukemisesta rahoituskaudella 2023–2027 (1325/2022) Laki Finlexissä ja valtioneuvoston asetusta maaseudun yritystuesta rahoituskaudella 2023–2027 (646/2023) Laki Finlexissä

SEUT-sopimuksen liite I (eng. Annex I)

Lisäksi yritysrahoitukseen sovelletaan tukimuodon mukaan määräytyviä EU:n valtiontukisääntöjä. Lisätietoja valtiontuista löytyy maa- ja metsätalousministeriön verkkosivuilta ja työ- ja elinkeinoministerin verkkosivuilta  

Yritysrahoitusta koskevat hakemuksen arvioidaan valintaperusteiden avulla. Linkki päätökseen Suomen CAP suunnitelman 2023-2027 valintaperusteista (pdf). Suoraan ELY-keskuksista haettavaa tukea koskevat valintaperusteet on hyväksytty Suomen CAP-suunnitelman seurantakomiteassa. Leader-ryhmien kautta haettavaan tukeen sovelletaan kunkin Leader-ryhmän määrittelemiä valintaperusteita. 

ELY-keskukset ovat laatineet alueelliset maaseudun kehittämissuunnitelmat. Vastaavasti Leader-ryhmät ovat laatineet paikalliset kehittämisstrategiat. ELY-keskusten ja Leader-ryhmien välisissä yhteistyöasiakirjoissa on määritelty tukikelpoiset maaseutualueet ja työnjako. Maaseudun yritysrahoituksen kohdentamisessa painotetaan harvaan asuttua maaseutua ja ydinmaaseutua. 

Maaseudun yritysrahoituksen vaikuttavuutta arvioidaan perustuen Suomen CAP-suunnitelman arviointisuunnitelmaan. Vaikuttavuutta arvioidaan asetettuihin yhteiskunnallisiin vaikuttavuustavoitteisiin nähden. Voit lukea arviointisuunnitelmasta lisää tiedotteestamme sekä maaseutu.fi -sivuilta.


Maaseudun yritysrahoituksen hakeminen

Yritysrahoituksen hakeminen käynnistyy vaiheittain vuoden 2023 aikana. Ruokavirasto tiedotti haun avautumisesta 21.6.2023

Rahoitushakemus tehdään sähköisessä Hyrrä-asiointipalvelusta. Linkki Hyrrän kirjautumissivulle.

Tuen hakemiseen liittyviä tarkempia lisätietoja yritysrahoituksesta antavat ELY-keskukset ja Leader-ryhmät sekä Ruokavirasto. 

Lisätietoja muualla verkossa

Yrittäjätietoa maaseutu.fi sivustolla
Ruokaviraston sivut maaseudun yritystuista
ELY-keskusten sivut
Leader Suomen sivut

Lisätietoja

Juuso Kalliokoski, johtava asiantuntija 
maa- ja metsätalousministeriö, Ruokaosasto, Maaseudun kehittämisyksikkö Puhelin:0295162470   Sähköpostiosoite: