Ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö ja Suomen ympäristökeskus Syke
Kansainvälisen luontopaneelin arviointiraportit luontokadosta on hyväksytty

Kansainvälisen luontopaneelin (IPBES) 11. täysistunto kokoontui 10.− 16. joulukuuta Namibian Windhoekissa. Kokouksessa hyväksyttiin kaksi laajaa ja merkittävää globaaliin luontokatoon liittyvää arviointiraporttia. Raporttien keskeinen viesti on, että oikeudenmukaisen ja kestävän yhteiskunnan saavuttaminen edellyttää johdonmukaisia politiikkatoimia yli sektorirajojen ja kokonaisvaltaista systeemistä muutosta.

Raporteista ensimmäinen käsittelee luonnon, veden, ruoan, terveyden ja ilmastonmuutoksen kytköksiä. Toinen arviointiraportti pureutuu luontokadon juurisyihin ja kestävyysmurroksen edistämiseen.  

Raportit ovat mittavien tieteellisten ponnistelujen tulos, sillä niiden laatimiseen on osallistunut satoja asiantuntijoita yli kolmen vuoden ajan. Raportit muodostavat tärkeän kokonaisuuden, jonka avulla Yhdistyneiden kansakuntien sopimusten tietopohjaa voidaan vahvistaa. Ne auttavat saavuttamaan Kunming-Montrealin luontokehyksen, Pariisin ilmastosopimuksen ja YK:n kestävyystavoitteita. 

"Neuvotteluihin heijastui maailmanpolitiikan kiristyminen. IPBES onnistui kuitenkin säilyttämään roolinsa tutkimuksen ja päätöksenteon rajapinnassa toimivana yhteistyökykyisenä ja tiedepohjaisena elimenä,”  kuvaa Suomen ympäristökeskuksen tutkimusjohtaja Eeva Primmer. Primmer toimii IPBESin hallituksen jäsenenä. 

Kytkösraportti tarjoaa konkreettisia vaihtoehtoja viheliäisten ongelmien ratkaisemiseksi 

IPBES:in ns. nexus-raportti tarkastelee, miten luonnon monimuotoisuus, ilmastonmuutos, ruoka, vesi ja terveys kytkeytyvät toisiinsa globaalisti. Lisäksi raportissa avataan, millaisia haasteita ja mahdollisuuksia näiden kytköksiin liittyy luontokadon ja ekosysteemipalvelujen vahvistamiseksi. Raportti valottaa kytköksiin liittyviä yhteiskunnallisia ja ekologisia järjestelmiä ja niissä mukana olevien toimijoiden rooleja. Se pyrkii myös hahmottamaan kytkösten synergioita ja yhteisvaikutuksia sekä niiden kehittymistä systemaattisella skenaarioiden analyysillä. Lisäksi raportti arvioi toimintavaihtoehtoja eri tahoille haasteisiin vastaamiseksi, joilla voidaan edistää kestävyyttä laajasti eli useita yhteiskunnallisia ja ympäristöllisiä tavoitteita samanaikaisesti.  

Raportti on tärkeä, sillä päätöksiä tehdään usein irrallaan ja erikseen eri sektoreilla, vaikka luontoon, veteen, ruokaan, terveyteen ja ilmastoon liittyvät uhat ja mahdollisuudet ovat usein toisiinsa kytkeytyneitä. Tähän liittyy myös rahoituksen ja toimintavalmiuksien parantaminen sekä yksityisen sektorin rooli luonnon monimuotoisuuden ja kytkösten vahvistamiseksi. Myös seurannan ja tutkimustiedon hyödyntäminen yli sektorirajojen on tärkeä.   

”Kytkösraportti tuo esille, että monitavoitteisilla vesivarojen hallinnalla ja vesitalousrakenteilla sekä rajavesistöyhteistyöllä voidaan samanaikaisesti edistää todella monia luonnon monimuotoisuuteen, ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen sekä kestävyyteen liittyviä tavoitteita. Suomessa on hyviä käytänteitä ja aloitteita joita viedään eteenpäin, muun muassa valuma-aluelähtöinen suunnittelu jossa eri tavoitteita sovitetaan yhteen,” toteaa johtava vesitalousasiantuntija Annukka Lipponen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Kestävyysmurros on välttämätön, kiireellinen ja haastava – mutta mahdollinen 

Toinen täysistunnossa hyväksytty raportti tarkastelee järjestelmätason muutosta kohti kestävämpää maailmaa − kestävyysmurrosta. Kestävyysmurrosraportti on ensimmäinen hallitustenvälisessä yhteistyössä laadittu tutkimussyynteesi niistä rakenteista, jotka tuottavat ekologista kestävyyskriisiä ja siitä, miten sitä voisi ratkaista. Raportissa kiteytetään viisi strategiaa, joilla kestävyysmurrosta voidaan edistää. Strategiat keskittyvät luonnonsuojeluun ja ennallistamiseen, luontoa hyödyntävien sektorien muutokseen, talouden rakenteiden uudistamiseen, hallinnon keinoihin sekä tiedon ja asenteiden muutokseen. Näihin järjestelmätason muutoksiin tarvitaan oikeudenmukaisuutta, osallistamisen ja osallisuuden ja sopeutuvuuden edistämistä. Tavoitteena on tuoda huolehtiva luontosuhde keskiöön yhteiskunnan järjestelmiin. 

Keskeinen viesti on, että kestävyysmurroksen toteuttamisessa kaikilla yhteiskunnan toimijoilla on rooli. Hallituksilla on merkittävä rooli muutoksen mahdollistajina ja julkiselta vallalta edellytetään politiikkajohdonmukaisuutta, vaikuttavien säädöksien täytäntöönpanoa, innovatiivisten taloudellisten ratkaisujen käyttöönottoa sekä kansainvälisen yhteistyön edistämistä. Muutoksen toteuttamiseen tarvitaan kuitenkin mukaan koko yhteiskunta mukaan lukien yritys- ja yksityissektori. Niiden aloitteet voivat toimia kannustimina, jotka vaikuttavat sosioekonomiseen kehitykseen ja kulutustapojen muutokseen.  

”Raportti antaa selkeän viestin siitä, että kestävyysmurros on välttämätön ja kiireellinen. Sen toteuttamiseen liittyvistä haasteista huolimatta tutkimukset osoittavat, että se on mahdollinen jopa vuosikymmenen kuluessa”, sanoo ympäristöministeriön erityisasiantuntija Suvi Borgström, joka on IPBESin kansallinen yhteyshenkilö. 

Kansainvälinen luontopaneeli IPBES 

Hallitustenvälinen biodiversiteettiä ja ekosysteemipalveluita koskeva tieteen ja politiikan välinen paneeli (Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem Services) perustettiin vuonna 2012. IPBESin perusti 94 hallitusta, ml. Suomen. IPBES on YK:n alainen riippumaton hallitustenvälinen elin ja sen tarkoituksena on vahvistaa tieteen ja politiikan vuorovaikutusta luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita koskevissa kysymyksissä. Sitä voidaan verrata ilmastopaneeli IPCC:hen. Paneelit tuottavat tutkittua tietoa, joka tukee kansainvälisten biodiversiteettiä ja ilmastoa koskevien sopimusten toimeenpanoa ja edistämistä. Ne palvelevat kansainvälistä yhteisöä, hallituksia ja yhteiskuntaa. 

Lisätietoja 

Suvi Borgström 
erityisasiantuntija, IPBESin kansallinen yhteyshenkilö 
ympäristöministeriö 
p. +358 50 325 4730 
etunimi.sukunimi@gov.fi 

Annukka Lipponen 
johtava vesitalousasiantuntija 
maa- ja metsätalousministeriö 
p. +358 50 575 7402 
etunimi.sukunimi@gov.fi 

Eeva Primmer  
tutkimusjohtaja, IPBESin hallituksen jäsen 
Suomen ympäristökeskus 
(yhteydenotot viestintäpäällikkö Aino Laineen kautta, 
p. +358 50 325 9027 
etunimi.sukunimi@syke.fi)

Korjattu tiedotetta 18.12. kello 15.55.: Annukka Lipposen sitaattiin täsmennys