Tiivistelmä ministeri Kurvisen puheesta Euroopan korkean tason päättäjien Into the Woods -tapaamisessa Nuuksiossa 24.11.2022

Euroopan korkean tason päättäjät keskustelivat pääministeri Sanna Marinin johdolla torstaina 24.11.2022 Suomen luontokeskus Haltiassa metsien roolista hyvien elinympäristöjen rakentamisessa. Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen nosti puheessaan esille puun monipuoliset ominaisuudet uusiutuvana materiaalina, innovaatiot ja metsiä koskevan ajankohtaisen keskustelun.

Into the Woods -tapahtuma on osa Uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitetta, jonka tavoitteena on edistää rakennetun ympäristön kestävää kehitystä, osallisuutta ja kauneutta. Espoon Nuuksiossa järjestettyyn tilaisuuteen osallistuivat muiden muassa Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen, ympäristöasioista vastaava komissaari Virginijus Sinkevičius, Viron pääministeri Kaja Kallas ja Ruotsin varapääministeri Ebba Busch. Päättäjien lisäksi mukana oli tutkijoita sekä arkkitehtuurin ja rakentamisen asiantuntijoita.

Ministeri Kurvinen aloitti puheensa kiittämällä eri puolilta Eurooppaa tilaisuuteen saapuneita ja eri tahoja edustavia osallistujia näiden tulosta Suomeen. Hän muistutti aluksi, että puuta ja puukuituja hyödynnetään jo mm. lääkkeiden, kemikaalien, tekstiilien ja kosmetiikkatuotteiden materiaaleina.

”Uskon, että tulevaisuudessa tulemme näkemään vielä moninaisempia tapoja hyödyntää puuta ja lukuisia uusia innovaatioita. Vaikka meillä on Euroopassa pitkä puurakentamisen perinne, voimme varmasti kehittää vielä uusia ratkaisuja myös puupohjaisiin rakennusmateriaaleihin”, ministeri sanoi.

Ministeri painotti , että kestävästi hoidettujen metsien, puutuotteiden ja metsäteollisuuden rooli on Suomessa ollut historiallisesti merkittävä sekä kansalaisten päivittäisessä elämässä että kansantaloudellisesti. Viimeaikaiset tapahtumat Euroopassa ovat surullisesti muistuttaneet meitä siitä, että erityisesti näin oli 1940- ja 1950-lukujen jälleenrakennuskaudella ja sen jälkeisenä taloudellisen ja sosiaalisen nousun aikana.

Ministeri kertoi, että Suomessa käydään parhaillaan aktiivista keskustelua metsien hoidosta, hakkuumääristä ja ilmastonmuutoksen hillinnästä. Euroopan unionin lainsäädäntöön liittyvillä aloitteilla on ollut ministerin mukaan siihen suuri vaikutus.

”Ydinkysymys vaikuttaa olevan: miten voimme hyödyntää ja hoitaa kestävästi luonnonvarojamme säilyttäen samanaikaisesti monimuotoiset ekosysteemit”, ministeri Kurvinen kiteytti.

Ilmastonmuutos edellyttää metsänhoidon sopeuttamista muuttuviin olosuhteisiin, kuten kuivuuden ja myrskyjen kaltaisiin ääri-ilmiöihin. Myös Euroopassa metsien terveyden ja kasvukyvyn vaaliminen ja vahvistaminen ovat ministerin mukaan avainroolissa.

”Metsänhoidon onnistuminen edellyttää useiden tavoitteiden samanaikaista yhteensovittamista: metsien monimuotoisuuden, virkistyskäytön, hiilinielujen ja -varastojen vahvistamisen ja raaka-aineiden tarjoamisen puutuotteille”, Kurvinen kiteytti.

Ministeri muistutti, että metsäteollisuudella on erityisesti Suomessa suuri taloudellinen merkitys.

“Ottaen huomioon kaiken tämän, on tuskin yllättävää, että metsiin ja metsänhoitoon liittyvät tavoitteet ovat toisinaan ristiriitaisia ja vaikeita yhteen sovittaa”, ministeri sanoi.

Ministeri kiittelikin Into the Woods -tapahtuman kaltaisten tilaisuuksien tarjoamaa mahdollisuutta keskustella metsiin ja puupohjaiseen biotalouteen liittyvistä tavoitteista Euroopassa. Hän esitti kutsun europarlamentaarikko Elsi Kataisen ja Suomen Akatemian Lippulaivaohjelman järjestämiin “Forests and the wood-based bioeconomy – Beyond the Bio-Bubble” -tapahtumiin tulevana tiistaina 29.11.2022 Brysselissä.

Ministeri jatkoi toteamalla, että rakennusalalla on lukuisia mahdollisuuksia hillitä ilmastonmuutosta.

”Viime vuosina on ollut ilo vierailla useissa päiväkodeissa ja kouluissa, jotka ovat hienoja esimerkkejä julkisesta puurakentamisesta Suomessa. Oppilailta ja opettajilta tulee usein positiivista palautetta puurakennuksista niiden hyvän sisäilman ja akustiikan vuoksi”, ministeri nosti esille.

Suomessa keskustelu puurakentamisesta keskittyy julkisten rakennusten lisäksi kerrostaloihin, sillä näissä on rakentamisen volyymeihin nähden suurin potentiaali.

”Omassa ministeriössäni haemme myös aktiivisesti mahdollisuuksia lisätä puun käyttöä liikenneinfrastruktuurissa, kuten silloissa sekä maatilarakentamisessa. Tästä näkökulmasta puurakentamisen edistäminen on sidoksissa myös maaseudun elinvoimaisuuteen. Lisäksi pyrimme vahvistamaan sektorin osaamista tuottamalla oppimateriaaleja puurakenteista ja -tuotteista”, ministeri viittasi muiden muassa hallitusohjelman mukaisen maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuuden parissa tehtävään työhön.

Puheensa lopuksi maa- ja metsätalousministeri Kurvinen mainitsi, että puurakentamisen edistäminen on hyvä esimerkki kahden ministeriön – maa- ja metsätalous- ja ympäristöministeriön  – välisestä yhteistyöstä.

”Vastaavasti uskon, että EU:n jäsenmaiden välinen yhteistyö voisi varmasti olla hyödyllistä ja uskon meidän voivan lisätä tätä yhteistyötä esimerkiksi jakamalla tietoa parhaista käytännöistä”, ministeri päätti ja toivotti osallistujille antoisia keskusteluja.