Jokaisella meistä on oma tietoympäristömme, saamme, hankimme, tallennamme ja jaamme tietoja. Emme vain aina tietoturbulenssissa pysähdy miettimään tietojen virtauksia ympärillämme.

Tietojohtamisessa puhutaan aineettomasta pääomasta, inhimillinen-, suhde- ja rakennepääoma. Näitä kuvataan rattaan pyöriksi, jotka ovat tiiviisti vuorovaikutuksessa keskenään. Inhimillistä pääomaa kanamme jokainen itsessämme, suhdepääoma on kumppani, sidosryhmissä- ja asiakkaissuhteissa, rakennepääomaa on monenlaisissa erilaisissa rakenteissa, arvoissa ja kulttuurissa, johtamisessa, prosesseissa ja teknologiassa. 

Tietojohtaminen jaetaan tiedolla johtamiseen, jossa on tiedon hankinnan-, hallinnan- ja jakamisen prosesseja sekä tiedolla johtamiseen, jossa on tiedon hyödyntämisen kuten uusien tuotteiden ja palveluiden tuottamisen prosesseja. Tietojohtaminen kuuluu meille kaikille, olisi harhaan johtavaa ajatella, että tietojohtaminen on yksinomaan johtajalle kuuluvaa tekemistä. Tietojohtaminen on sateenkaari, jonka alle mahtuu paljon erilaista toimintaa-, sillä jokainen meistä käyttää tietoa, suunnittelee, kehittää sekä tekee päätöksiä – omassa toiminnassaan. Tietoa tuotetaan ja tietoa tarvitaan, moni on myös kiinnostunut saamaan tietoa kuin on myös niitä, joilla on mielessään haitta-aikeita.

Tekoälyn yhteiskunnassa pienin tiedon määre data kasvaa räjähdysmäisesti joka hetki. Nykyisin kun kaikki alkaa olla digitoitavissa, jopa aivojamme impulsseja pystytään mittaamaan ja mallintamaan niin datan kasvun määrästä voi vain huikaistua. Informaatiota on monissa asiakirjoissa, dokumenteissa, selvityksissä, tutkimuksissa, visuaalisissa esityksissä jne. Tietämystä kertyy ihmiseen osaamisen ja kokemusten kautta. Ihminen pärjää toistaiseksi koneelle, koska ihminen kykenee analysoimiseen. Viisautta muodostuu yhteisessä vuorovaikutteisessa tulkinnassa.

Tietoympäristömme personoituu, kytkeytyy omiin kansainvälisiin ja kansallisiin tehtäviin. Merkittäviä tietolähteitä ovat kollegat, verkostot, tapahtumat sekä useat käyttämämme tietokannat, vastaamme ja teemme tietopyyntöjä ja tiedonhakutilauksia. Tietoympäristöä on välillä hyvä havainnoida etenkin siitä näkökulmasta mitä puuttuu, mitä ei tiedetä samalla kuin sitä mitä tarvitaan.

Tiedon johtamiseen vastataan muutama vuosi sitten voimaan tulleella tiedonhallintalailla). Tiedolla on osattu johtaa, tietoa on aina käytetty, mutta datan määrän rajaton kasvu aiheuttaa maa- ja metsätalousministeriössäkin kehittämispaineita ja reagointia toimintaympäristömuutoksiin, joten maaliskuussa ministeriön digikehitysryhmä käynnisti tiedolla johtamisen kehittämisen. Teemaa on käsitelty ministeriön virkamiesjohtoryhmässä ja ministeriössä toimii kaikille avoin tiedolla johtamisen verkosto.

Informaation rinnalle tarvitaan uusimuotoista visuaalista tapaa kertoa mitä on tapahtunut, missä olemme nyt ja esittää vaihtoehtoisia malleja sille mitä on tulossa. Tietoja tullaan tulevaisuuden visiossa virtauttamaan automatisoidummin suoraan lähteistä, joten manuaalisia raportointiin ja tietopyyntöihin liittyviä työvaiheita tulee väistämättä jäämään pois. Päätöksentekoon ja toiminnan kehittämisen tueksi tuotetaan datapohjaista analytiikkaa. 

Maa- ja metsätalousministeriössä on koottu uusia tietotarpeita, joita annetaan meitä data- ja analytiikkapalveluilla tukevalle Valtiokonttorille työstettäviksi. Ministeriön kypsyystasoa selvitettiin äskettäin henkilöstölle suunnatulla kyselyllä. Taloushallinnon tiedoilla käyttöön otettua johdon työpöytää laajennetaan, henkilöstö- ja valtionavustus- muille ministeriön tietoalueille. Tiedolla johtamisen pitkän tähtäimen visiossa saamme 360° -näkymää ministeriön omaan toimintaan päätöksenteon ja kehittämisen tueksi.

Kirjoittaja toimii kehityspäällikkönä maa- ja metsätalousministeriön tieto- ja tutkimustoimialalla