Moni viimeaikaista keskustelua seurannut metsänomistaja pohtii kannattaako metsiä enää hoitaa. Kyllä kannattaa. Metsien hoitoon suorastaan kannustetaan viime vuoden lopussa hyväksytyssä kansallisessa metsästrategiassa. Metsästrategia tavoittelee kasvavaa hyvinvointia metsistä ja metsille. Metsien hoidolla voidaan vahvistaa hiilinieluja, metsien elinvoimaisuutta ja sopeutumista. Luonnonhoidon ja vesisuojelun huomioiva metsänhoito edistää myös monimuotoisuutta.

Nuorten metsien hoitaminen laadukkaasti ajallaan ja hoitorästien poistaminen ovat tärkeitä metsien kasvua edistäviä toimenpiteitä metsästrategiassa. Harventamalla kasvatettavalle puustolle annetaan lisää kasvutilaa, jolloin puut järeytyvät nopeammin ja tuottavat metsänomistajalle nopeammin tuloja. Taimikonhoidossa männyn tai kuusen sekaan kannattaa jättää myös lehtipuita. Sopiva lehtipuusekoitus lisää metsän tuotosta, mutta edistää myös sopeutumista muuttuvaan ilmastoon. Riistalajien ja monimuotoisuuden edistämiseksi osa alueesta suositellaan jättämään kokonaan hoitamatta. 

Metsästrategia kannustaa myös kasvun ja hiilensidonnan lisäämiseen vastuullisella metsälannoituksella. Lannoituksella voidaan lisätä puuston kasvua jopa vuosikymmeniksi, ja se on maanomistajalle yksi kannattavimmista metsänhoidon investoinneista. Vastuullisella lannoituksella estetään lannoitteita joutumasta vesistöihin, pienvesiin tai ojiin. 

Suometsien ilmastonkestävä hoito on taitolaji, jota metsästrategialla vahvistetaan. Lisäksi huomioita kiinnitetään metsätalouden vesiensuojelumenetelmien käyttöön. Ojitetut suot ovat hiilinieluja, kun huomioidaan sekä ojituksella aikaansaatu puuston kasvuun sitoutuva hiili, että turpeen hajoamisesta johtuva maaperän hiilivaraston pieneneminen. Vedenpinnan korkeus vaikuttaa molempiin. Puuston kasvun kannalta vedenpinnan tason turpeessa tulisi pysyä kasvukaudella 30-40 senttimetrin syvyydessä. Sopivaan tasoon voidaan vaikuttaa kuivatusojilla sekä säätelemällä kasvatettavan puuston määrää esimerkiksi jatkuvalla kasvatuksella tai lannoituksella.

Vesiensuojelun tehokas järjestäminen edellyttää koko valuma-alueelle tehtyä kokonaisvaltaista suunnittelua. Metsänkäsittelyn vesistövaikutusten minimoimiseksi tulee aina käyttää parhaimpia alueelle soveltuvia mutta kustannuksiltaan kohtuullisia vesiensuojelumenetelmiä ja –rakenteita, kuten patoja, pintavalutusalueita, kosteikkoja, kaivu- ja perkauskatkoja.

Valtio tukee metsien hoitoa. Yksityisen metsänomistajan on mahdollista saada kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain mukaista kemera-tukea mm. taimikon varhaishoitoon, nuoren metsän hoitoon, terveyslannoitukseen ja suometsän hoitoon. Kemera -tukijärjestelmä korvautuu ensi vuonna metsätalouden määräaikaisella kannustejärjestelmällä Metkalla. Metkasta ei voi hakea tukea ojien kunnostukseen. Viimeiset kemera-hakemukset tulee jättää Metsäkeskukselle 1.10.2023 mennessä. Maanomistajan ei kannata jäädä odottamaan tukijärjestelmän vaihtumista. Metsänhoito kannattaa tehdä ajallaan, sillä viivästyessään työ tulee aina kalliimmaksi. 

Niina Riissanen työskentelee metsäneuvoksena maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosastolla.