Maa- ja metsätalousministeriön blogi

Maa- ja metsätalousministeriön blogi

Kuinka sorsat pelastetaan?

Heidi Krüger Julkaisupäivä 3.7.2023 16.34 Blogit MMM

Minulla on keskimäärin yksi kivoimmista hommista MMM:n erätalousyksikössä. Edellinen hallituskausi startattiin ennenkuulumattomalla panostuksella luonnonmonimuotoisuuden edistämiseen, ja osa rahasta tuli myös meille kosteikkohankkeeseen. Kalevalassa maailma syntyi sotkan munasta, joten mikäs sen luontevampi nimi sorsalintujen tilan kohentamisen hankkeelle kuin SOTKA, ja minut nimitettiin sen projektipäälliköksi.

Mutta kuinka pelastetaan sorsat? Viime vuosina jopa monet riistasorsakannat ovat taantuneet. Onneksi meillä oli jo resepti tiedossa, osin tieteellisestikin tehokkaaksi todettu. Tarvitaan lisää hyviä kosteikoita poikasten kasvatukseen, pitää torjua vieraspienpetoja jotka häiritsevät pesintää, sekä perustaa vapaaehtoisia rauhoitusalueita, ettei metsästämällä hätistetä lintuja ennenaikaiselle muutolle.

Sorsien elinympäristöjen kunnostaminen on siitä mukava laji, että se saa metsästäjät ja luontoväen puhaltamaan yhteen hiileen. Tuota pikaa saimme koottua yhdessä ydintoimijoiden kanssa hankkeet, joissa valtion raha yhdistyy vapaaehtoistoimintaan yksityisillä mailla. Omarahoitus ja paikallisten osallistaminen takaavat, että hankkeista tulee omia. Kun kosteikon teossa on käsi lapion varressa, niin siitä pidetään huolta myös valtion rahapussin sulkeuduttua.

Yhteistyö naapuriministeriön kanssa oli alkanut jo 2019 keväällä hallituksen myöntämän ylimääräisen rahoituksen turvin saman aiheen äärellä. Isomman rahapotin turvin alettiin pian rakentaa maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön laajempaa yhteistä heikentyneiden elinympäristöjen parantamisen ohjelmaa, Helmiä. 

Yhtenä Helmin teemana on lintuvedet ja -kosteikot, ja iloksemme Sotka-hankkeessa käynnistetyt toimet voitiin omaksua osaksi Helmi-ohjelmaa valtioneuvoston vuoden 2021 periaatepäätöksessä, joka ulottuu vuoteen 2030 asti. Tähän mennessä Helmin puitteissa on tehty reilu 40 kosteikkoa ja 21 levähdysaluesopimusta sekä käynnistetty vieraspienpetojen torjunta 73:lla Natura-lintuvedellä. Helmiin sisältyy myös vaikuttavuuden seuranta, ja SOTKAssa heti alkuun käynnistetyt tutkimushankkeet ovat jo tuottaneet useita tieteellisiä julkaisuja, niin kosteikoista kuin vieraspedoista.

Helmi-toimien ohella SOTKAn puitteissa rahoitettiin yhdessä kalastonhoitomaksuvarojen kanssa valuma-aluekunnostuspilotti, niin sanottu Riekko-hanke, jossa Metsähallitus ennallisti valtion mailla kahdeksalla kohteella 1 000 hehtaaria soita ja 8 kilometriä puroja. Lisäksi SOTKAssa on torjuttu vieraspetoja mökkirannoilla ja saaristossa, yksityisten mailla, jotka eivät yleensä kuulu metsästysseurojen toimintakenttään.

Vapaaehtoisuus, maanomistajien ja paikallisten osallistaminen sekä yksityisen rahoituksen kehittäminen ovat kulmakiviä riistasektorin elinympäristöhankkeissa, etenkin kun valtion rahahanoja kiristetään.  

Suureksi riemuksemme tuore Orpon hallitusohjelma jatkaa Helmiohjelman toteuttamista ja käynnistää myös oman ohjelman saaristoon. SOTKA-hankkeen osalta näyttää siis hyvältä muuallakin kuin luonnossa. Saaristolintulaskijat ovat jo kertoneet ilahtuneina kasvaneista pilkkasiipipoikueista, samoin rakennettujen kosteikoiden monimuotoisuutta lisäävä vaikutus on nyt tieteellisesti todettu. Tästä on hyvä jatkaa! 

Hanki Sorsa-bonuskortti – jokaisella kortilla aari kosteikkoa!
MMM:n SOTKA-hanke ja Helmi-ohjelma 
Suomen riistakeskus SOTKA-kosteikko ja Helmi-vieraspedot
Suomen metsästäjäliitto SOTKA-levähdysalueet ja Mökkiläiset vieraspetopyyntiin  

Kirjoittaja työskentelee projektipäällikkönä maa- ja metsätalousministeriön erätalousyksikössä.
 

Lisää kommentteja

Syötä kommenttisi tähän.