Maa- ja metsätalousministeriön blogi

Maa- ja metsätalousministeriön blogi

Elintarvikemarkkinalaki kuroo umpeen elintarvikeketjun luottamusvajetta

Maija Heinonen Julkaisupäivä 30.10.2020 9.57 Blogit MMM

Hallituksen esitys elintarvikemarkkinalain uudistamisesta esiteltiin eduskunnalle valtioneuvoston istunnossa 29.10.2020. Nykyistä lakia uudistetaan lisäämällä siihen EU-direktiivin edellyttämät vaatimukset, joita kaikissa jäsenmaissa on sovellettava viimeistään vuoden 2021 marraskuun alusta alkaen. Voimaan tullessaan laki antaa kaupankäyntiin selkeät pelisäännöt. Näitä tarvitaan, jotta elintarvikeketjun toimijoiden välinen luottamus lisääntyy, vähennetään tuottajien ja pienten elintarvikeyritysten liiketoiminnan riskejä ja siten luodaan edellytykset tuotantopäätösten ja investointien tekemiselle.

Nykyinen elintarvikemarkkinalaki on ollut voimassa vuoden 2019 alusta. Nyt kansallista lakia uudistetaan lisäämällä siihen huhtikuussa 2019 hyväksytyn EU-direktiivin (kauppatapadirektiivin) edellyttämät hyvän kauppatavan vastaiset kiellot sekä säätämällä niiden noudattamisen valvonnasta ja kieltojen rikkomisen seuraamuksista. Tavoitteena on parantaa elintarvikemarkkinoiden toimivuutta ja turvata maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden kaupassa sopimussuhteen heikoimmassa asemassa olevien myyjien asemaa vahvemmilta ostajilta.  Direktiivillä yhdenmukaistetaan jäsenmaiden jo olemassa olevia kansallisia lakeja määrittelemällä suojelun vähimmäistaso.

Jatkossa kiellettyjä ovat liian pitkät maksuajat, tilausten viime hetken peruutukset, sopimusehtojen yksipuoliset muutokset, myyntiin liittymättömät maksut, kaupalliset kostotoimet sekä liikesalaisuuksien laiton käyttö.  Myös ostettujen tuotteiden palauttamiseen, varastointiin, tuotevalikoimaan sisällyttämiseen ja tuotteiden markkinointiin liittyvien kustannusten periminen myyjältä on kiellettyä, ellei niistä ole erikseen sovittu. Ostaja ei voi myöskään kieltäytyä vahvistamasta ostosopimusta kirjallisesti myyjän sitä pyytäessä.

Elintarvikemarkkinalain soveltamisala on direktiiviä yksinkertaisempi, sillä kieltoja sovelletaan kaikkeen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden myyntiin, kun ostaja on liikevaihdoltaan myyjää suurempi ja ostajan liikevaihto ylittää kaksi miljoonaa euroa. Vähimmäisrajan myötä kuitenkin esimerkiksi pienet kahvilat, ravintolat ja kioskit jäävät sääntelyn ulkopuolelle. Sääntely koskee direktiivin mukaisesti myös viranomaisia sekä hotelli- ja ravintoala-alaa.

Kansalliset säännöt poikkeavat peruutusten ja maksuaikojen osalta direktiivin säännöistä, sillä 30 päivän enimmäissääntö koskee lähtökohtaisesti kaikkia maataloustuotteita ja elintarvikkeita.  Pilaantumattomien tuotteiden osalta sopimusosapuolet voivat kuitenkin sopia enintään 60 päivän maksuajasta.

Valvontaviranomaisena Suomessa jatkaa Ruokavirastoon sijoitettu elintarvikemarkkinavaltuutettu, jonka toimiston tehtävät laajenevat uuden lain myötä. Tällä on oikeus antaa kiellettyyn menettelyyn liittyvä huomautus, julkinen varoitus, kieltää menettelyn jatkaminen sekä hakea markkinaoikeudelta vaatimusten rikkomiseen liittyen seuraamusmaksujen määräämistä. Liikesalaisuuksien osalta kiellot ja seuraamukset määräytyvät kuitenkin liikesalaisuuslain mukaisesti ja valtuutettu voi avustaa liikesalaisuuden haltijaa tuomioistuimessa.

Esitystä valmistelleessa työryhmässä olivat edustettuina maa- ja metsätalousministeriö, oikeusministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä Kilpailu- ja kuluttajavirasto.

Lisätietoja:
Maija Heinonen, neuvotteleva virkamies, MMM:n ruokaosasto

Kirjoittaja on yksi elintarvikemarkkinalain uudistamista valmistelleen työryhmän sihteereistä

Kiellot MMM Maija Heinonen Muita kysymyksiä Poimi pääuutiseksi Ruoka ja maatalous Seuraamukset Soveltamisala Uudistuksen tarve hallitus maa- ja metsätalousministeriö

Lisää kommentteja

Syötä kommenttisi tähän.