Metsät EU:n biodiversiteettipolitiikassa
Useat EU:n biodiversiteettipolitiikkaa koskevat säädökset ja muut aloitteet vaikuttavat metsäsektoriin
EU:n perussopimuksiin ei sisälly unionin yhteistä metsäpolitiikkaa. Metsiin liittyviä asioita on kuitenkin mukana useissa EU:n sektoripolitiikoissa. Etenkin maatalous-, ympäristö- sekä ilmasto- ja energiapolitiikan alalla on useita asetuksia ja direktiivejä, jotka vaikuttavat suoraan tai välillisesti myös metsien käyttöön ja hoitoon.
Biodiversiteettipolitiikan osalta metsäsektoriin kytkeytyviä säädöksiä ja muita aloitteita ovat esimerkiksi EU:n biodiversiteettistrategia, EU:n biodiversiteettistrategian kansalliset sitoumukset, ennallistamisasetusehdotus, luonnontilaisten ja vanhojen metsien määrittely sekä luonnonläheisemmän metsänhoidon määrittely. Linkit säädöksiin ja muihin aloitteisiin löytyvät sivun lopusta.
Komission tiedonanto EU:n biodiversiteettistrategiasta
Euroopan komissio julkaisi toukokuussa 2020 tiedonannon ”Vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia ̶ Luonto takaisin osaksi elämäämme”. Heinäkuussa 2021 komissio vahvisti metsiin liittyvät EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteet uudessa EU:n metsästrategiassa 2030.
Biodiversiteettistrategian toimien tavoitteena on varmistaa luonnon monimuotoisuuden elpyminen siten, että pitkän aikavälin tavoitteet ympäristön hyvästä tilasta tulevat toteutumaan 2050 mennessä. Strategia linjaa luontopääomaa koskevia tavoitteita ja toimenpiteitä luonnon monimuotoisuuden suojelusta, eri elinympäristöjen ekologisen tilan parantamisesta, rakenteellisen muutoksen mahdollistavista tekijöistä ja kansainvälisistä prioriteeteista vuoteen 2030 asti.
EU:n biodiversiteettistrategiassa on esitetty 17 avaintavoitetta, joista kolme koskee luonnonsuojelualueverkoston kehittämistä ja 14 muuta ennallistamista ja elinympäristöjen parantamista. Esimerkkejä tiedonannossa käsitellyistä tavoitteista ovat suojelun ja ennallistamisen lisääminen sekä luonnon monimuotoisuuden edistäminen metsissä. Lisäksi EU:n biodiversiteettistrategiassa on tavoitteita muun muassa pölyttäjiin ja metsittämiseen liittyen.
EU:n biodiversiteettistrategia sisältää koko EU:n pinta-alaa koskevia suojelutavoitteita. Siinä tavoitellaan EU-laajuisesti 30 prosentin suojelua, mistä 10 prosenttia olisi tiukkaa suojelua. Tiukan suojelun tavoite sisältää kaikki jäljellä olevat luonnontilaiset ja vanhat metsät, joita kutsutaan myös iki- ja aarniometsiksi. Luonto- ja lintudirektiivien lajien ja luontotyyppien suojelutason heikkeneminen tulisi pysäyttää ja suojelutaso saada paranemaan niistä 30 prosentilla.
EU:n biodiversiteettistrategian kansalliset sitoumukset
Komissio on pyytänyt jäsenmailta kahta sitoumusta EU:n biodiversiteettistrategian avaintavoitteisiin liittyen. Laji- ja luontotyyppisitoumuksessa kuvataan toimet, joilla turvataan epäsuotuisella suojelutasolla olevien luonto- ja lintudirektiivin lajien ja luontotyyppien suojelutaso sekä valitaan lajit ja luontotyypit, joiden suojelutason kehityssuunta käännetään paranevaksi. Parannettavien joukkoon valittaisiin 30 % epäsuotuisalla suojelutasolla olevista direktiivilajeista ja -luontotyypeistä. Pinta-alasitoumuksessa jäsenmaiden on tarkoitus esittää, miten ne aikovat edistää EU:n yhteisen 30 % suojelupinta-alatavoitteen ja 10 % tiukan suojelun tavoitteen saavuttamista. Kaikkien vielä jäljellä olevien luonnontilaisten ja vanhojen metsien tiukan suojelun tavoite sisältyy tähän kokonaisuuteen.
EU:n biodiversiteettistrategian kansalliset sitoumukset ovat valmistelussa. Päävastuu sitoumusten valmistelusta kuuluu ympäristöministeriölle, mutta niiden toimeenpanossa maa- ja metsätalousministeriöllä on vahva rooli.
EU:n ennallistamisasetus
Komission kesäkuussa 2022 julkaiseman ennallistamisasetusesityksen tavoitteena on parantaa luonnon tilaa laajasti eri ympäristöissä sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella. Ennallistamisasetusesityksellä tavoitellaan muun muassa luonto-, lintu- vesipuite- ja meristrategiadirektiivien toimeenpanon vahvistamista.
Metsänäkökulmasta keskeisiä luontodirektiivin luontotyyppejä ovat boreaalinen luonnonmetsä, lehto, harjumetsä ja puustoinen suo, koska ne kattavat Suomessa laajan pinta-alan. MMM:n rahoittamassa Luodsi-hankkeessa on tarkasteltu näitä luontotyyppejä.
Euroopan Unionin jäsenmaat, Euroopan parlamentti ja komissio pääsivät alustavaan sopuun ennallistamisasetuksesta marraskuussa 2023 pidetyissä kolmikantaneuvotteluissa. Parlamentti hyväksyi sovun virallisesti helmikuussa 2024. EU:n jäsenmaat eivät ole hyväksyneet sopua, sillä se ei ole saanut taakseen tarvittavaa määräenemmistöä.
Luonnontilaisten ja vanhojen metsien määrittely, kartoitus, seuranta ja tiukka suojelu
EU:n biodiversiteettistrategiassa sekä EU:n metsästrategiassa tavoitellaan kaikkien vielä jäljellä olevien luonnontilaisten ja vanhojen metsien suojelua. Komissio julkaisi vuonna 2023 ”EU:n luonnontilaisten ja vanhojen metsien määrittelyä, kartoitusta, seurantaa ja tiukkaa suojelua koskevat suuntaviivat”. Suuntaviivoissa määritellään luonnontilainen metsä (primary forest) ja vanha metsä (old-growth forest) sekä indikaattorit eli kriteerit, joiden perusteella metsät tunnistetaan. Kriteereistä kolme on sellaisia, joiden tulee täyttyä aina, ja lisäksi kahden täydentävän kriteerin tulee täyttyä. Käytännössä keskeiset kriteerit Suomessa ovat puuston ikä ja kuollut puu.
EU:n vanhan metsän määritelmä lähtee siitä, että
• metsikössä on luontaisia puulajeja,
• se on kehittynyt pääosin luontaisten prosessien kautta ja
• sen rakenteet ja dynamiikka ovat samankaltaisia kuin vastaavassa luonnontilaisessa metsässä.
Ihmisvaikutuksen merkkejä voi olla näkyvissä, mutta ne ovat jo häviämässä. Tällaisia metsiä voidaan kutsua myös luonnontilaisen kaltaisiksi tai lähellä luonnontilaa oleviksi metsiksi. Metsä voi olla myös viljelty, mutta silloinkin määritelmän tulee muilta osin täyttyä. Erityisesti on huomattava, että aktiivisessa talouskäytössä olevat metsät on rajattu pois – myös silloin, kun metsätalous ei ole intensiivistä.
Raja-arvot tulisi määritellä jäsenmaissa, mikä työ on Suomessa parhaillaan käynnissä ympäristöministeriön johdolla yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Metsähallitus toteuttaa inventoinnit valtion mailla vuosina 2024−2025.
Luonnonläheisempi metsänhoito
EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteiden edistämiseksi komissio julkaisi vuonna 2023 ”Luonnonläheisen metsänhoidon käytäntöjä koskevat suuntaviivat”. Lisäksi EU:n metsästrategiaan on kirjattu luonnonläheisen metsänhoidon suuntaviivojen mukaisen sertifioinnin kehittäminen. Luonnonläheinen eli luonnonläheisempi metsänhoito (engl. closer to nature forest management) voidaan nähdä keinona edistää kestävän metsänhoidon ekologista pilaria.
Luonnonläheisemmän metsänhoidon ohjeistus pitää sisällään toimenpidesuosituksia, joiden avulla voidaan vahvistaa luonnon monimuotoisuutta ja varautua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin erityisesti talousmetsissä. Ohjeistuksen päätavoitteita ovat rakenteellisen monimuotoisuuden lisääminen ja luonnon dynamiikan edistäminen. Keskeisiä tarkasteltavia alueita ovat esimerkiksi luontainen uudistaminen, hakkuun toteutustapa, kuolleen puun säästäminen, maaperän ja vesistöjen huomioon ottaminen sekä säästettävät kohteet.
Ohjeistukset ovat vapaaehtoisia ja metsänomistajat voivat halutessaan ottaa ne käyttöönsä omien metsiensä hoidossa. Ohjeistuksia on tarkoitus kehittää edelleen jäsenvaltioiden toimesta. Suomessa kansallisen ohjeistuksen valmistelua ei ole aloitettu.
Luonnoltaan monimuotoisiin metsiin tähtäävä metsitys ja uudelleenmetsitys sekä EU:n kolmen miljardin puun istutustavoite
EU:n biodiversiteettistrategiassa ja metsästrategiassa edistetään luonnoltaan monimuotoisiin metsiin tähtäävää metsitystä ja uudelleenmetsitystä. Siihen linkittyy myös tavoite vähintään kolmen miljardin uuden puun istuttamiseksi EU:ssa vuoteen 2030 mennessä. Kolmen miljardin puun tavoite on mukana myös EU:n ennallistamisasetusehdotuksessa.
Jotta puu voidaan laskea mukaan kolmen miljardin puun tavoitteeseen, sen tulee olla lisäinen−esimerkiksi normaalin metsänuudistamisen yhteydessä istutetut puut eivät kuulu tähän tavoitteeseen. Lisäksi puiden tulisi edistää monimuotoisuutta ja ilmastoa. Tavoitteiden edistämiseksi komissio julkaisi vuonna 2023 ”Biodiversiteettiä tukevaa metsittämistä, uudelleenmetsittämistä ja puiden istuttamista koskevat suuntaviivat”.
Kansallinen työ on käynnistymässä.
Muita ajankohtaisia metsiä koskevia aloitteita
Komission marraskuussa 2021 julkaiseman metsäkatoasetuksen tavoitteena on ehkäistä tiettyjen metsäkatoa tai metsien tilan heikentymistä aiheuttavien tuotteiden pääsyä EU-markkinoille sekä kehittää niiden tuotantoketjuja. Lue lisää metsäkatoasetuksesta.
Muualla palvelussamme:
Luonnonläheisemmän metsänhoidon webinaarin (23.10.2023) esitykset
Muualla verkossa:
EU:n biodiversiteettistrategia vuoteen 2030
Vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia - Luonto takaisin osaksi elämäämme
EU:n luonto- ja lintudirektiivit
EU:n biodivesristeettistrateian kansalliset sitoumukset: periaatepäätöksen valmistelu
EU:n biodiversiteettistrategian kansalliset sitoumukset verkkopalvelu
EU:n ennallistamisasetus
EU:n luontodirektiivin luontotyyppien tilan parantaminen: Luodsi-hankkeen loppuraportti
EU:n luonnontilaisten ja vanhojen metsien määrittelyä, kartoitusta, seurantaa ja tiukkaa suojelua koskevat komission suuntaviivat
Vanhojen ja luonnontilaisten metsien inventointi 2024–2025 | Metsähallitus (metsa.fi)
Luonnonläheisen metsänhoidon käytäntöjä koskevat suuntaviivat
Tiedote: Luonnonläheisemmän metsänhoidon ohjeistus
Biodiversiteettiä tukevaa metsittämistä, uudelleenmetsittämistä ja puiden istuttamista koskevat suuntaviivat
EU:n 3 miljardin puun tavoite
