CAP-katsaus: onko elämää EU-puheenjohtajuuden jälkeen?

Suomen puheenjohtajuuskausi on tuota pikaa paketissa, ja CAP-lainsäädäntöä on puskettu päättäväisesti eteenpäin. Annetussa ajassa on tehty parasta mahdollista jälkeä.

Suomi esitteli vuoden viimeisessä maatalousneuvostossa edistymisraporttinsa, jossa on kuvattu, mitä on tehty, miten on edistytty ja mitä seuraavilla puheenjohtajilla on tehtävänä sovun saamiseksi.  Seuraavalle puheenjohtajuusmaa Kroatialle jää vielä työsarkaa uuden toimeenpanomallin sekä ilmasto- ja ympäristöasioiden parissa. Uuden komission Euroopan vihreän kehityksen Green Deal -ohjelma voi ohjata tulevaa valmistelua myös maatalouspolitiikassa.

Rahat ensin, sopu sitten

Harvalle tulee varmaankaan yllätyksenä se, että sovun saaminen CAP:n perusasetuksiin edellyttää rahoituskehyksestä sopimista koko EU:n rahankäytöstä tuleville seitsemälle vuodelle. Tämä taas ei ole maatalousministerien käsissä, sillä Eurooppa-neuvosto käsittelee asiaa.

Äskettäin pidetyn Eurooppa-neuvoston perusteella rahoista puhutaan seuraavan kerran ensi vuoden puolella. Vanha hokema "mistään ei ole sovittu, ennen kuin kaikesta on sovittu" pitää siis edelleen paikkansa.

Jäsenmaiden kesken saatava sopu ei ole myöskään riittävä. Myös Euroopan parlamentti tasavertaisena lainsäätäjänä haluaa vaikuttaa lainsäädäntöön. Tähän mennee aikaa, koska moni euroedustaja on uusi tai ainakin valiokunta on vaihtunut. CAP-sovun ajankohta EU:ssa voi siis olla mitä vaan ensi vuoden ja vuodenvaihteen välissä.

Vuosi vaihtuu, kansallinen valmistelu jatkuu

Kansallista valmistelua on puheenjohtajuuden ohella tehty koko ajan, vaikka se ei julkisuudessa niin paljon näykään. Työpajat on pidetty, tuloksia arvioitu ja tekstiä kirjoitettu. Polun päässä ovat muun muassa maatalouden tulotason turvaavien, ympäristön tilaa parantavien ja ilmastonmuutosta hillitsevien toimenpiteiden käytännön toteutus pelloilla ja kotieläintiloissa sekä maaseutualueiden elinvoimaisuuden edistäminen keväästä 2022 lähtien. Tällä välillä on kuitenkin melko monta vaihetta tehtävänä, ainakin näin virkamiehen näkökulmasta katsottuna.

MMM:n virallisesti asetetut, uudistusta kansallisesti valmistelevat, työryhmät ovat käsitelleet tulevan kauden sisältöä ja reunaehtoja jo pitkään. Karkeita kuvailuja siitä, mitä politiikkatoimenpiteet voisivat jatkossa olla, tulisi tämän talven aikana olla valmiina. Työryhmien tärkeä tehtävä on ohjata valmistelua oikeaan suuntaan jo varhain. Tuleviin painotuksiin ja käytettävissä olevaan kansalliseen rahoitukseen vaikuttavat merkittävästi esimerkiksi kehysriihen linjaukset tulevana keväänä.

Yksi vuosi jatkoa

CAP-uudistukseen sisältyvää uutta kansallista CAP-suunnitelmaa laaditaan käytännössä ensi vuoden aikana niin pitkälle kuin säädöksiä on EU:sta valmiina. Komissiosta sen pitäisi tulla hyväksyttynä takaisin viimeistään vuoden 2021 lopulla. Samaan aikaan kansallisen lainsäädännön valmistelu tulisi edetä vuoden 2021 aikana niin, että lait olisivat voimassa vuoden alussa 2022. Kaikki uusi täytyisi olla myös koulutettuna ja omaksuttuna ennen vuotta 2022.

Tietojärjestelmien, tukihaun ja toimeenpanon valmistelu tarvitsee vähintään vuoden aikaa ennen tukihakua, joten valmistelun pitää kulkea yhtä jalkaa kansallisen lainsäädännön kanssa.

Näitä edellä kuvattuja aikatauluhahmotelmia on tehty sillä oletuksella, että nyt jo sivuun astuneen komission viimeisenä työpäivänään ehdottama siirtymäkauden asetus ja siinä esitetty yhden vuoden jatko pitää. Erilaisia mielipiteitä on julkisuudessa esitetty, mutta päätöksiä ei vielä suuntaan tai toiseen ole.

Johtopäätös lienee, että vielä ei ole uudistuksen valmistelu saavuttanut puolivälin krouvia. Tämä riippuu toki siitä, mistä kulmasta katsoo ja millaisin suurein asiaa mittaa. Toiset ajattelevat, että poliittinen sopu on aina vaikeinta, toiset puolestaan niin että sovun toimeenpano ja käytännön toteuttaminen se vasta vaikeaa onkin.

Kirjoittaja on maa- ja metsätalousministeriön ruokaosaston osastopäällikkö