CAP27-blogi

Miten maaseudun kehittämisen tarpeet kootaan – kohti tulevaisuutta

Sanna Sihvola Julkaisupäivä 19.2.2019 16.34 Blogit MMM

Suomalaiset maaseudut ovat hyvinkin erilaisia.  Eroa on esimerkiksi siinä, millaisia toimijoita alueella on, miten yhteistyö on organisoitu ja miten hyvin se käytännössä toimii. Alueilla on opittavaa toisiltaan. 

Tästä syystä järjestimme työpajan, jossa etsimme maaseudun kehittämisen alueellisia verkostoja ja yhteyksiä. Työpaja on osa EU:n uuden rahoituskauden valmistelua, joka Suomessa on hyvässä vauhdissa. 

Työpajalla oli monia tavoitteita. Ensinnäkin tavoitteena oli tunnistaa maakuntien kumppanuuksia maaseudun kehittämisen ja muiden kehittämisvälineiden välillä. Toiseksi tavoitteena oli löytää ratkaisuja, miten näitä yhteyksiä ylläpidetään ja kehitetään. Kolmanneksi tavoitteena oli selvittää, miten saamme parhaiten maakuntien maaseudun kehittämistarpeet uuden maatalous- ja maaseutupolitiikan valmisteluun. 

Tiedon, tietoisuuden ja kokemusten vaihtoa alueiden ja ihmisten välillä on entisestään lisättävä.  Hyvin tärkeää on se, että kehittämisen lähtökohtana tulee olla maakunnan kehittämisen tarpeet. Laaja työkalupakki on tarpeen, jotta kaikkien alueiden tarpeet tulevat huomioiduksi. Eri kehittämisvälineiden tulee täydentää toisiaan. Siten esimerkiksi EU:n eri rahastojen valmistelun yhteistyö valtakunnallisesti ja alueellisesti on ydinasia. Suunnittelulle tarvitaan yhteisiä pöytiä. 

Maakunnan yhteistyöryhmä on jo itsessään kumppanuuselin. Maaseudun kehittämistarpeiden tunnistaminen ja sanoittaminen myös maakuntatrategioihin on tarpeen. Maakunnalla tulee olla selkeät ja tunnistetut tavoitteet maaseudun kehittämisessä. 

Suunnitelmien laadintaprosessi on tärkeä. Osallistaminen helpottaa toteuttamista, koska se lisää ymmärrystä tehdyistä valinnoista ja lisää sitoutumista.
On hyvä muistaa, että kehittämistyön ydin on asiakas. Asiakas eli hakija tarvitsee neuvoa, mistä hänen idealleen on mahdollista hakea rahoitusta. Väliinputoajia ei saisi tulla. 

Suomen uuden maatalouspolitiikan (CAP) valmistelun aikataulu on haastava, siksikin alueellisen maaseudun kehittämisen valmisteluprosessi on uudistettava aikaisemmista ohjelmakausista. Työpajan ehdotukset käsiteltiin uuden rahoituskauden valmistelun  maaseututyöryhmässä. Työryhmä päätti puheenjohtajansa maatalousneuvos Taina Vesannon johdolla, että kevään 2019 aikana alueilta kysytään kommentteja alustaviin maaseudun kehittämisen valmisteluihin ja ensimmäisen vaiheen osallistaminen tehtäisiin siinä vaiheessa. Kommenttien keräyksen yhteydessä alueilta pyydettäisiin alustavat maakunnittaiset painotukset, joita täsmennetään myöhemmin CAP-valmistelun edetessä ja aikataulun täsmentyessä. 

Käytännössä alueellisista maaseudun kehittämistarpeista syntyisi ”kansallinen toimeenpanosuunnitelma” tai vastaava, jossa olisi määritelty kunkin maakunnan maaseudun kehittämisen tarpeet, tavoitteet ja painopisteet. Erilaisia nykytilan analyyseja ja tilannekuvia on jo paljon olemassa tai tekeillä ja näissä voidaan saavuttaa hyviä synergiaetuja eri valmisteluprosesseissa. 

Maa- ja metsätalousministeriö ohjeistaa alueita CAP-suunnitelmaan liittyvässä alueellisessa valmistelussa alkuvuodesta 2019.

Yli 80 henkilöä ilmaisi kiinnostuksensa osallistua työpajaan. Osallistujia valittiin 24 eri puolilta Suomea ja eri taustatahoilta. Mukana oli yrittäjiä, tutkijoita, maaseudun asukkaita, kuntien ja järjestöjen edustajia sekä virkamiehiä ELY-keskuksista, maakuntien liitoista, ministeriöistä ja Maaseutuvirastosta. 
Yhteensä maaseudun kehittämisen ja maatalouden työpajoja järjestetään 27 eri teemoissa. Maa- ja metsätalousministeriö järjestää työpajat syksyn 2018 ja kevään 2019 aikana. Työpajoihin ilmoittautui peräti 860 henkilöä. 

CAP27-blogisarjassa seuraamme yhteisen maatalouspolitiikan kansallista valmistelua seuraavalle rahoituskaudelle. Lisätietoja CAP-uudistuksesta: mmm.fi/cap27. 

Neuvotteleva virkamies Sanna Sihvola, maa- ja metsätalousministeriö
Kirjoittaja toimi työpajan vetäjänä

Kommentit
Ei kommentteja vielä Ole ensimmäinen.
Selaa blogin artikkeleita