CAP27-blogi

Nyt kannattaa kiinnostua maataloustuista

Minna-Mari Kaila Julkaisupäivä 20.3.2019 14.07 Blogit MMM

Kotimainen maatalous ja sen tukemisen oikeutus nousevat esiin julkisessa keskustelussa vuosittaisen tukien julkistuksen yhteydessä. Tänä vuonna keskustelusta todella kannattaa kiinnostua, sillä Suomi valmistelee parhaillaan kantaansa tulevaan Euroopan unionin yhteiseen maatalouspolitiikkaan. 

Lähtökohta on selvä: Kestävästi toimivan oman ruuantuotannon säilyttäminen edellyttää Suomen oloissa vahvaa julkista panosta ja erilaisia tukivälineitä, joiden on samalla noudatettava EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa.

EU:n yhteisellä maatalouspolitiikalla on siis tänään ja tulevaisuudessa olennainen merkitys sen kannalta, millaisin reunaehdoin suomalaista ruokaa tuotetaan eli mitä suomalaiset kuluttajat lautaselleen saavat.

Suomi on EU:n pohjoisin maatalousmaa, ja maatalous 2010-luvulla yhä luonnonoloille herkkä ala. Eteläisimmässäkin Suomessa kasvukausi kestää parhaimmillaan vain noin puolet vuodesta, ja sadot jäävät meillä väistämättä EU:n keskitasoa pienemmiksi. Nyt voimassa olevat maatalouden tukijärjestelmät kompensoivat Suomen osalta erityisesti pohjoisesta sijainnista aiheutuvia korkeita tuotantokustannuksia.

Suomi on myös kaukana Euroopan isoilta markkina-alueilta, ja pitkät etäisyydet maan sisällä, harva asutus ja talviset olot aiheuttavat meillä lisäkustannuksia. Ilman tukivälineitä kotimainen tuotanto vähenisi merkittävästi ja keskittyisi voimakkaasti nykyistä teollisempaan tuotantomalliin ja harvoille alueille.

Tukien avulla turvataan kestävää ruuantuotantoa ja maaseutualueiden elinvoimaisuutta

Ruuantuotannon ja maaseudun elinvoimaisuuden tukemiseen käytetään vuosittain hieman alle kaksi miljardia euroa, josta viljelijätukien osuus on 86 prosenttia. Viljelijätuilla turvataan maatalouden kannattavuutta ja tuotantoedellytyksiä, ja lisäksi niillä edistetään kestävää kotieläintuotantoa ja ympäristöä huomioivaa viljelyä.

Noin seitsemän prosenttia tuesta on rahoitusta maaseudun yrityksille ja erilaisille kehittämishankkeille. Niillä lisätään innovaatioita, nopeita laajakaistayhteyksiä, palveluja ja säpinää, joista hyötyy koko maa. Loput seitsemän prosenttia menee maatalouden kannattavuutta parantaviin investointitukiin ja sukupolvenvaihdoksia edistäviin aloitustukiin.

Suomi saa EU:n budjetista rahoitusta maatalouden ja maaseudun kehittämisen toimenpiteisiin vuosittain lähes 900 miljoonaa euroa, siis selvästi enemmän kuin millekään muulle EU-rahoitusta Suomessa saavalle alalle. Tämä EU-osuus kattaa lähes puolet maatalouden ja maaseudun kehittämisen toimenpiteiden kokonaisrahoituksesta.

Hyvin toimiva tukijärjestelmä kannustaa yhä parempiin ja kestävämpiin ratkaisuihin, eläinten hyvinvoinnin, ilmaston tai vaikkapa vesien suojelun näkökulmasta. Tuet ja säädökset ohjaavat tuotantoa ylittämään EU:n perusvaatimukset ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin huomioimisessa. Uutta maatalouspolitiikkaa valmisteltaessa haetaan yhteistä näkemystä siitä, millaisia kannustimia Suomi tavoittelee EU:n tulevaan maatalouspolitiikkaan.

Suomessa kannattaa tuottaa ruokaa myös tulevaisuudessa

Suomalaisen kuluttajan on hyvä muistaa, että pohjoisella ruuantuotannollamme on myös merkittäviä kilpailuetuja: Puhtaat ja runsaat vesivarat sekä puhdas ilma ja maaperä ovat rikkaus, ja suomalaiset elintarvikkeet tutkitusti Euroopan puhtaimpia ja turvallisimpia. Näitä valtteja ei globaalissa tai Euroopankaan mittakaavassa voida pitää itsestäänselvyyksinä.

Kilpailu tulevaisuuden ruuantuotannosta käydään laadukkaalla ja kaikin tavoin kestävällä elintarviketuotannolla, tähän korkeasti koulutetulla Suomella on poikkeuksellisen hyvät edellytykset, siksi keskustelusta maatalouden tulevaisuudesta kannattaa kiinnostua juuri nyt.

CAP27-blogisarjassa seuraamme yhteisen maatalouspolitiikan kansallista valmistelua seuraavalle rahoituskaudelle. Lisätietoja CAP-uudistuksesta: mmm.fi/cap27. 

Kommentit
Ei kommentteja vielä Ole ensimmäinen.
Selaa blogin artikkeleita