Tulevaisuuden Leader-työ on alueensa näköistä ja uuteen uteliaasti suhtautuvaa kehittämistä

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen eli Leader-toimintatapa on ihmisten itse tekemää, alueen omista vahvuuksista ammentavaa kehittämistä. 

Toimintatavan tulevaisuuden pelisääntöjä työstetään CAP27-valmisteluun liittyvässä Leader-työpajassa. Valmistelussa henki on hyvä, innostus kova ja odotukset korkealla.

Hyvä paikallinen kehittämisstrategia on napakka, alueensa näköinen ja ajassa elävä

”Olisipa hienoa, jos paikallinen kehittämisstrategia olisi…”. Työpajaporukka täydensi lauseet loppuun, ja samalla työpajan tuloksena saimme seuraavat hyvän paikallisen kehittämisstrategian kriteerit ja sisällöt:

• Napakka, max 10 sivua!
• Alueen näköinen
• Konkreettiset, vaikuttavuutta mittaavat mittarit
• Alueen toimijoiden työnjako ja roolit paikallisessa kehittämisessä
• Alueen toimijoiden kytkökset ja verkostot myös muille alueille ja kansainvälisesti
• Toteutuksessa ja rahoituksessa mukana useita rahoituslähteitä

Strategian haluttiin olevan myös innostava, helppolukuinen ja yhteinen. Tärkeimpiin asioihin nousi lisäksi, että strategian pitää olla ajassa muuttuva ja sitä pitää voida päivittää.

Keräsimme myös konkreettisia ideoita, miten hyvä ja alueen omanlainen strategia saadaan aikaiseksi. Valmisteluun on otettava mukaan monipuolisesti eri toimijoita – myös nuoria, tutkijoita, kansainvälisiä kumppaneita ja ulkopuolisiakin silmiä. Tärkeää on varata riittävästi aikaa. Alueen yhteisen tahtotilan muodostamiseksi ja eri rahoituslähteiden käyttöön saamiseksi Leader-ryhmä tarvitsee paljon keskusteluja ja neuvotteluja eri tahojen kanssa.

Leader-ryhmä on läsnä alueensa ihmisille ja tuntee verkostot myös alueen ulkopuolella

Leader-ryhmän tärkeimmiksi tehtäviksi määriteltiin strategiatyö, paikallisten toimijoiden aktivointi ja tukeminen, innovaattorina toimiminen ja kansainvälisyys. Työpajassa väläyteltiin myös uusia Leader-toimia: Leader-ryhmä voisi ottaa uusia tehtäviä esimerkiksi syrjäytymisen ehkäisyssä tai yritysneuvonnassa.

Lisäarvo kehittämiseen tulee siitä, että ryhmä tuntee oman alueensa ja ryhmään on helppo olla yhteydessä. Hyvällä Leader-ryhmällä on myös vahva hallinnollinen osaaminen sekä verkostot ja kontaktit lähellä ja kaukana.

Jotta Leader-ryhmä pystyy hoitamaan tehtäviään hyvin, tulee sillä olla käytössä joustavaa rahoitusta, osaamista ja riittävät henkilöresurssit. Työpajassa korostettiin myös Leader-ryhmän hallituksen ja työntekijöiden roolia: tarvitaan muun muassa uteliaisuutta ja rohkeutta.

Kun pelisäännöt on kansallisesti sovittu, ohjeistaa MMM valmistelusta paikallisesti

Yhteisen maatalouspolitiikan CAP:n valmistelu on maa- ja metsätalousministeriön vetämänä hyvässä vauhdissa. Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa rakennerahastovalmistelusta. Meri- ja kalatalousrahaston valmistelu on myös alkanut. Valmistelua yhteensovitetaan ministeriöiden välillä ja alueiden valmistelussa ELY-keskusten ja maakuntien vetämänä.

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen eli Leader-toimintatapa on Suomessa otettu käyttöön maaseudun ja kalatalouden kehittämisessä. Vielä ei ole päätöstä siitä, otetaanko toimintatapa tulevalla ohjelmakaudella käyttöön myös rakennerahasto-ohjelmassa.

CAP27-Leader-työpajaan ilmoittautuneita oli 80. On todella arvokasta ja oman työn kannalta ilahduttavaa, että paikallisen kehittämisen toimintatapa kiinnostaa ja innostaa monia, niin ruohonjuuritasolla kuin hallinnossa. Leader-työpajassa sessioita on viisi, joista maaliskuun alkuun mennessä oli pidetty kolme.

Laura Jänis 
erityisasiantuntija 
Twitter: @LauraJnis

Kirjoittaja on Leader-työpajan puheenjohtaja

Sosiaalisessa mediassa Leaderistä ja tulevasta kaudesta asiaa löytyy hästägeillä #kehitetäänpaikallisesti, #leadersuomi, #uusiCAP ja #CAP27. Rakennerahastopuolen tunniste on #uusikausi2021. CAP27-blogisarjassa seuraamme yhteisen maatalouspolitiikan kansallista valmistelua seuraavalle rahoituskaudelle. Lisätietoja CAP27-valmistelusta: https://mmm.fi/cap27