Puun energiakäyttö

Puunjalostuksessa syntyvä mustalipeä, kuori ja puru hyödynnetään energiaksi

Puuperäistä energiaa saadaan puunjalostuksen sivuvirroista, kuten sellunvalmistuksen jäteliemistä ja sahoilla syntyvistä kuoresta ja puruista. Lisäksi päätehakkuiden, harvennusten ja nuorten metsien hoitotöiden yhteydessä kerättävät puiden latvukset, oksat, rangat ja kannot voidaan hakettaa ja käyttää energianlähteenä  - eli metsähakkeena.

Puupolttoaineiden pääkäyttökohde Suomessa on lämmön ja sähkön tuotanto. Lisäksi metsäbiomassasta voidaan valmistaa nestemäisiä polttoaineita, joilla korvataan öljyn käyttöä liikenteessä ja lämmityksessä.

Puupolttoaineiden osuus Suomen energiantuotannossa on suurempi kuin öljyn tai hiilen

Puupolttoaineilla on tuotettu viime vuosina Suomessa neljännes energian kokonaiskulutuksesta. Puupolttoaineet ovatkin nykyään tärkein energiantuotantomme raaka-aine. Niiden osuus on ollut vuodesta 2012 lähtien suurempi kuin öljyn, hiilen tai maakaasun.

Puupolttoaineita käytettiin tilastokeskuksen ennakktotietojen mukaan vuonna 2016  energiasisällöllä mitattuna kaikkiaan 96 terawattituntia (TWh). Puupolttoaineista merkittävin on sellun valmistuksen sivutuotteena syntyvä mustalipeä. Lähes yhtä paljon energiaa tuotetaan lämpö- ja voimalaitosten kiinteillä puupolttoaineilla, kuten esimerkiksi kuorella, sahanpurulla ja metsähakkeella. Suomessa käytettävä puupohjainen energia perustuu siis useisiin eri lähteisiin ja lähes täysin puunjalostuksen sivuvirtoihin tai hakkuiden ja metsänhoidon erilaisiin tähteisiin tai pienpuuhun.

Kuorista, puruista ja metsähakkeesta tuotetaan lämpöä ja sähköä

Metsähaketta käytettiin vuonna 2016 lämpö- ja voimalaitoksilla 7,6 milj. kuutiometriä (noin 15 TWh). Kiinteistä puupolttoaineista tärkein on kuitenkin metsäteollisuuden sivutuotepuu - kuten puun kuori ja sahanpuru - joita vuonna 2016 hyödynnettiin energian tuotantoon 10,7 milj. kuutiometriä.

Metsähakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksilla on viimeisen viiden vuoden aikana vaihdellut 7,3 - 8,0 milj. kuutiometrin välillä ja ollut keskimäärin 7,6 milj. kuutiometriä. Viime vuosina yli puolet metsähakkeesta on valmistettu pienpuusta eli karsitusta ja karsimattomasta rangasta, jota korjataan erityisesti nuorten metsien hoitotöiden ja ensiharvennusten yhteydessä. Seuraavaksi eniten käytetään hakkuutähteitä. Lämpö- ja voimalaitosten lisäksi metsähaketta käytetään lämmitykseen myös pientaloissa ja maatiloilla.

EU:ssa on parhaillaan käsittelyssä ehdotus biomassan kestävyyskriteereiksi. Kestävyysvaatimukset koskevat vuodesta 2021 alkaen myös metsähaketta. Kestävyyskriteereistä löytyy lisätietoa biomassan kestävyyskriteerit -sivulta.

Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö Suomessa vuosina 2000-2016, milj. kuutiometriä

Lisätietoja:

Kaisa Pirkola, neuvotteleva virkamies 
MMM, Luonnonvaraosasto, Metsä- ja bioenergiayksikkö 0295162350   etunimi.sukunimi@mmm.fi