Puun energiakäyttö

Puunjalostuksessa syntyvä mustalipeä, kuori ja puru hyödynnetään energiaksi

Puuperäistä energiaa saadaan puunjalostusteollisuuden sivuvirroista, kuten sellunkeitossa syntyvistä jäteliemistä ja sahoilla syntyvistä kuoresta ja puruista. Lisäksi päätehakkuiden, harvennusten ja nuorten metsien hoitotöiden yhteydessä kerättävät puiden latvukset, oksat, rangat ja kannot voidaan hakettaa ja käyttää energianlähteenä  - eli metsähakkeena. Puupolttoaineiden pääkäyttökohde on lämmön ja sähkön tuotanto. Lisäksi metsäbiomassasta voidaan valmistaa myös nestemäisiä polttoaineita, joilla korvataan öljyn käyttöä liikenteessä ja lämmityksessä.

Puupolttoaineiden osuus Suomen energiantuotannossa on suurempi kuin öljyn tai hiilen

Puupolttoaineilla on tuotettu viime vuosina Suomessa neljännes energian kokonaiskulutuksesta. Puupolttoaineet ovat tärkein energiantuotantomme raaka-aine. Niiden osuus on ollut vuodesta 2012 lähtien suurempi kuin öljyn, hiilen tai maakaasun. Vuonna 2015  puupolttoaineita käytettiin energiasisällöllä mitattuna kaikkiaan 93 terawattituntia (TWh). Tästä lämpö- ja voimalaitosten kiinteät puupolttoaineet kattoivat 35 TWh, mustalipeän poltto 39 TWh, puun pienpoltto 16 TWh ja muut puupolttoaineet 2 TWh.

Kiinteistä puupolttoaineista tärkein on metsäteollisuuden sivutuotepuu, jota vuonna 2016 poltettiin 10,7 miljoonaa kuutiometriä (noin 21 TWh). Eniten poltetaan kuorta, joka kattaa sivutuotepuusta liki 70 prosenttia. Metsähaketta käytettiin vuonna 2016 lämpö- ja voimalaitoksilla 7,6 milj. kuutiometriä (noin 15 TWh). Lisäksi myös pientaloissa ja maatiloilla käytetään metsähaketta lämmitykseen. Yhdessä pientaloissa poltetun metsähakkeen kanssa metsähakkeen kokonaiskäyttö oli 8,3 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2016.

Viimeisen viiden vuoden aikana lämpö- ja voimalaitosten metsähakkeen käyttö on vaihdellut 7,3 - 8,0 miljoonan kuution välillä ja ollut keskimäärin 7,6 miljoonaa kuutiota. Viime vuosina yli puolet metsähakkeesta on valmistettu pienpuusta eli karsitusta ja karsimattomasta rangasta, joita korjataan erityisesti nuorten metsien hoitotöiden ja ensiharvennusten yhteydessä. Seuraavaksi eniten käytetään hakkuutähteitä. Vuoden 2016 tilastojen mukaan  lämpö- ja voimalaitokset käyttivät 4,0 milj.m3 pienpuuta, 2,5 hakkuutähteitä, 0,8 kantoja ja 0,3 milj.m3 järeää runkopuuta, kuten esim. lahovikaisia puita.

Uusi kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030

Hallitus hyväksyi marraskuussa 2016 uuden kansallisen energia- ja ilmastostrategian. Strategian skenaariolaskelmien mukaan puupohjaista energiaa syntyisi vuonna 2030 kaikkiaan 120 -130 TWh.  Metsäteollisuuden investointien ja kasvavien hakkuumäärien myötä myös energiaksi hyödynnettävien sivuvirtojen määrä kasvaa. Skenaarioiden pohjalta on arvioitu, että vuonna 2030 puuta jalostavan teollisuuden jäteliemistä syntyisi energiaa 48 TWh ja kiinteistä puupolttoaineista 66 TWh, josta 29 TWh olisi metsähaketta. Kuutiometreinä 29 TWh vastaisi noin 14,5 milj. m3 metsähaketta.

Liikenteen biopolttoaineiden energiasisällön fyysinen osuus kaikesta tieliikenteeseen myydystä polttoaineesta nostetaan 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Myös liikennebiopolttoaineiden raaka-aineina voivat olla erilaiset jätteet ja tähteet tai puupohjaiset biomassat, kuten esim. sahanpuru tai metsähake.

EU-komission 30.11.2016 julkaisemaan talvipakettiin sisältyy ehdotus uudeksi uusiutuvan energian direktiiviksi ml. biomassojen kestävyyskriteereiksi.

Muualla palvelussamme:

Energiabiomassojen kestävyyskriteerit

Muualla verkossa:

EU-komissio: Energia-asioiden talvipaketti, sis. ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi 30.11.2016
Työ- ja elinkeinoministeriö: Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 (2016)
Työ- ja elinkeinoministeriö: Kansallisen energia- ja ilmastostrategian taustaraportti (2017)
Työ- ja elinkeinoministeriö: Energia- ja ilmastotiekartta 2050
Metsänhoidon suositukset energiapuun korjuuseen, työopas
Luonnonvarakeskus: Puun energiakäyttö 2015
Metsäkeskus: Energiapuu
Motiva: Bioenergia
Luonnonvarakeskus: ForestEnergy 2020 -tutkimusohjelma


 

Lisätietoja:

Kaisa Pirkola, neuvotteleva virkamies 
MMM, Luonnonvaraosasto, Metsä- ja bioenergiayksikkö 0295162350