Puun energiakäyttö

Puuperäistä energiaa saadaan puunjalostusteollisuuden sivuvirroista, kuten sellunkeitossa syntyvistä jäteliemistä ja sahoilla syntyvistä kuoresta ja puruista. Lisäksi päätehakkuiden, harvennusten ja nuorten metsien hoitotöiden yhteydessä kerättävät puiden latvukset, oksat, rangat ja kannot voidaan hakettaa ja käyttää energianlähteenä  - eli metsähakkeena. Puupolttoaineiden pääkäyttökohde on lämmön ja sähkön tuotanto. Lisäksi metsäbiomassasta voidaan valmistaa myös nestemäisiä polttoaineita, joilla korvataan öljyn käyttöä liikenteessä ja lämmityksessä.

Puupolttoaineiden osuus Suomen energiantuotannossa on jo suurempi kuin öljyn tai hiilen

Puupolttoaineilla on tuotettu viime vuosina Suomessa neljännes energian kokonaiskulutuksesta. Puupolttoaineet ovat tärkein energiantuotantomme raaka-aine. Niiden osuus on ollut vuodesta 2012 lähtien suurempi kuin öljyn, hiilen tai maakaasun. Vuonna 2015  puupolttoaineita käytettiin energiasisällöllä mitattuna kaikkiaan 93 terawattituntia (TWh). Tästä lämpö- ja voimalaitosten kiinteät puupolttoaineet kattoivat 35 TWh, mustalipeän poltto 39 TWh, puun pienpoltto 16 TWh ja muut puupolttoaineet 2 TWh.

Metsähaketta käytettiin vuonna 2015 sähkön ja lämmön tuotannossa 8,0 miljoonaa kuutiometriä. Tämä vastaa energiasisällöllä mitattuna noin 16 terawattituntia. Metsähakkeesta valtaosa, 7,3 miljoonaa kuutiometriä, poltettiin lämpö- ja voimalaitoksissa. Lämpö- ja voimalaitosten lisäksi metsähaketta käytetään lämmitykseen myös pientaloissa ja maatiloilla.

Vuoden 2015 tilastojen mukaan lämpö- ja voimalaitosten kuluttamasta metsähakkeesta yli puolet eli 3,9 miljoonaa kuutiometriä valmistettiin pienpuusta eli karsitusta ja karsimattomasta rangasta, joita korjataan erityisesti nuorten metsien hoitotöiden ja ensiharvennusten yhteydessä. Seuraavaksi eniten käytettiin hakkuutähteitä, 2,4 milj. m3. Kantoja metsähakkeen raaka-aineena kului 0,8 miljoonaa kuutiometriä.

Uusi kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030

Hallitus hyväksyi 24.11.2016 uuden kansallisen energia- ja ilmastostrategian. Strategian skenaariolaskelmien mukaan puupohjaista energiaa syntyisi vuonna 2030 kaikkiaan 120 -130 TWh.  Metsäteollisuuden investointien ja kasvavien hakkuumäärien myötä myös energiaksi hyödynnettävien sivuvirtojen määrä kasvaa. Puuta jalostavan teollisuuden jäteliemistä syntyisi vuonna 2030 energiaa 48 TWh ja kiinteistä puupolttoaineista 66 TWh, josta 29 TWh olisi metsähaketta. Kuutiometreinä 29 TWh vastaisi noin 14,5 milj. m3 metsähaketta.

Liikenteen biopolttoaineiden energiasisällön fyysinen osuus kaikesta tieliikenteeseen myydystä polttoaineesta nostetaan 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Lähtökohtana on, että lisäkysyntä katetaan kotimaisella tuotannolla. Lisätuotanto voi perustua useisiin eri teknologioihin. Raaka-aineina voivat olla erilaiset jätteet ja tähteet tai puupohjaiset biomassat, kuten esim. sahanpuru tai metsähake. Kotimaisten puupohjaisten raaka-aineiden kysyntä tulee riippumaan olennaisesti valittavista teknologioista. Strategiaa varten laadituissa laskelmissa on arvioitu, että kaikkiaan erilaisten puubiomassojen kysyntä liikenteen biopolttoaineiden valmistuksessa asettuisi välille 3-4 milj. m3.

EU-komission 30.11.2016 julkaisemaan talvipakettiin sisältyy ehdotus uudeksi uusiutuvan energian direktiiviksi ml. biomassojen kestävyyskriteereiksi.

Muualla palvelussamme:

Energiabiomassojen kestävyyskriteerit

Maa- ja metsätalousministeriön ja Ympäristöministeriön tiedote 24.11.2016: Tiilikainen: Energia- ja ilmastostrategia vastaa ilmastonmuutoksen torjuntaan – metsät Suomen apuna
 

Muualla verkossa:

EU-komissio: Energia-asioiden talvipaketti, sis. ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi 30.11.2016
Työ- ja elinkeinoministeriö: Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 (2016)
Työ- ja elinkeinoministeriö: Energia- ja ilmastotiekartta 2050
Metsänhoidon suositukset energiapuun korjuuseen, työopas
Luonnonvarakeskus: Puun energiakäyttö 2015
Metsäkeskus: Energiapuu
Motiva: Bioenergia
Tutkimusohjelma ForestEnergy 2020


 

Lisätietoja:

Kaisa Pirkola, neuvotteleva virkamies 
MMM, Luonnonvaraosasto, Metsä- ja bioenergiayksikkö 0295162350