Puun energiakäyttö

Puuperäistä energiaa saadaan puunjalostusteollisuuden sivuvirroista, kuten sellunkeitossa syntyvistä jäteliemistä ja sahoilla syntyvästä kuoresta ja puruista. Lisäksi metsänuudistamisen, nuorten metsien hoitotöiden tai harvennusten yhteydessä kerättävät puiden latvukset, oksat, rangat ja kannot voidaan hakettaa ja käyttää energianlähteenä eli metsähakkeena.

Puun osuus Suomen energiantuotannossa on jo suurempi kuin öljyn tai hiilen

Puupolttoaineiden pääkäyttökohteita ovat lämmön ja sähkön tuotanto. Lisäksi metsäbiomassasta valmistetaan nestemäisiä polttoaineita, joilla korvataan öljyn käyttöä liikenteessä ja lämmityksessä.

Puupolttoaineilla on tuotettu viime vuosina Suomessa neljännes energian kokonaiskulutuksesta. Puu on tärkein energiantuotantomme raaka-aine. Puupolttoaineiden osuus on ollut vuodesta 2012 lähtien suurempi kuin öljyn, hiilen tai maakaasun. Suurin osa puupolttoaineista saadaan metsäteollisuuden puunkäytön sivuvirroista eli kuorista, puruista ja jäteliemistä.

Vuonna 2015  puuta käytettiin energiasisällöllä mitattuna kaikkiaan 93 terawattituntia (TWh). Tästä lämpö- ja voimalaitosten kiinteät puupolttoaineet kattoivat 35 TWh, mustalipeän poltto 39 TWh, puun pienpoltto 16 TWh ja muut puupolttoaineet 2 TWh.

Metsähaketta käytettiin vuonna 2015 energiantuotannossa 8,0 miljoonaa kuutiometriä. Tämä vastaa energiasisällöllä mitattuna noin 16 terawattituntia. Metsähakkeesta valtaosa, 7,3 miljoonaa kuutiometriä, poltettiin lämpö- ja voimalaitoksissa. Lämpö- ja voimalaitosten lisäksi metsähaketta käytetään lämmitykseen myös pientaloissa ja maatiloilla.

Vuoden 2015 tilastojen mukaan lämpö- ja voimalaitosten kuluttamasta metsähakkeesta yli puolet eli 3,9 miljoonaa kuutiometriä valmistettiin pienpuusta eli karsitusta ja karsimattomasta rangasta. Seuraavaksi eniten, 2,4 miljoonaa kuutiometriä, käytettiin hakkuutähteitä. Kantoja metsähakkeen raaka-aineena kului 0,8 miljoonaa kuutiometriä.

Uusi kansallinen energia- ja ilmastostrategiaa julkaistaan vuoden 2016 lopussa

Suomen kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa vuodelta 2013 on määritelty keskeiset tavoitteet uusiutuvan energian lisäämiseksi vuoteen 2020 saakka. Strategian lisäksi vuonna 2014 valmistui parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean mietintönä Energia- ja ilmastotiekartta 2050 ja vuonna 2015 virkamiesselvitys energiapolitiikan vaihtoehdoista.

Uusia, vuoteen 2030 asti ulottuvia uusiutuvan energian tavoitteita linjataan uudessa, parhaillaan valmisteltavassa kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Uuden strategian on määrä valmistua vuoden 2016 loppuun mennessä. Strategian valmistelussa sovitetaan yhteen hallitusohjelman energia- ja ilmastopoliittiset linjaukset, ilmastolain mukaiset pitkän ja keskipitkän aikavälin suunnitelmat sekä EU:n 2030 energia- ja ilmastotavoitteet.

Muualla verkossa:

Työ- ja elinkeinoministeriö: Energia- ja ilmastostrategian 2016 valmistelu
Työ- ja elinkeinoministeriö: Vuoden 2013 energia- ja ilmastostrategia
Työ- ja elinkeinoministeriö: Energia- ja ilmastotiekartta 2050
Luonnonvarakeskus: Puun energiakäyttö 2015
Metsäkeskus: Energiapuu
Motiva: Bioenergia
Tutkimusohjelma ForestEnergy 2020


 

Lisätietoja:

Kaisa Pirkola, neuvotteleva virkamies 
MMM, Luonnonvaraosasto, Metsä- ja bioenergiayksikkö 0295162350