Muita strategioita ja ohjelmia

Alueelliset metsäohjelmat

Alueellinen metsäohjelma on metsäalaa koskeva maakunnallinen tai suuremman aluekokonaisuuden muodostama kehittämissuunnitelma. Ohjelma kokoaa yhteen alueen metsiin liittyvät tiedot ja kehittämistarpeet, kuten metsien kestävän hoidon ja käytön sekä metsätalouden kehittämisen yleiset tavoitteet. Alueelliset metsäohjelmat tarkistetaan vähintään viiden vuoden välein. Vuonna 2015 ohjelmat tarkistettiin vastaamaan Kansallinen metsästrategia 2025:ttä. Alueelliset metsäohjelmat toimivat maakunnallisen metsäpolitiikan suunnannäyttäjinä ja edistävät maakuntaohjelmien ja ELY-keskusten vastuulla olevien ohjelmien toimeenpanoa. Maakunnallinen metsäneuvosto (14 kpl) laatii ohjelman ja seuraa sen toimeenpanoa laajana yhteistyöhankkeena. Neuvostoissa ovat edustettuina monipuolisesti eri toimijat.

Metsäkeskus: Alueelliset metsäohjelmat


Kansalliset energia- ja ilmastostrategiat

Kasvihuonekaasupäästöistä noin 80 prosenttia syntyy energian tuotannosta ja kulutuksesta, kun siihen lasketaan mukaan liikenteen käyttämä energia. Tästä syystä energia- ja ilmastopolitiikka ovat kietoutuneet tiiviisti toisiinsa. Suomessa pitkän aikavälin tavoitteena on muuttaa energiajärjestelmä hiilineutraaliksi ja yksi keskeinen tavoite on nostaa 2020-luvulla uusiutuvan energian osuus yli 50 prosenttiin energian loppukulutuksesta. Suomen kansallista ilmasto- ja energiapolitiikkaa ohjaavat keskeisesti Euroopan unionissa sovitut tavoitteet ja toimenpiteet. Kansallisissa energia- ja ilmastostrategioissa linjataan konkreettiset tavoitteet ja toimenpiteet, joilla Suomi saavuttaa EU:ssa ja hallitusohjelmissa sovitut energia- ja ilmastotavoitteet. Vuosina 2001-2016 kansallisia energia- ja ilmastostrategioita on laadittu kaikkiaan viisi. Viimeisin kansallinen strategia annettiin marraskuussa eduskunnalle 2016 ja siinä linjataan tavoitteet ja toimenpiteet vuoteen 2030 asti. Metsäsektoria strategiassa koskevat mm. uusiutuvan energian, kuten puupolttoaineiden käyttöä ja hiilinielujen kehitystä koskevat tavoitteet ja linjaukset.

Työ- ja elinkeinoministeriö: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 (2016)
Työ- ja elinkeinoministeriö: Vuoden 2016 energia- ja ilmastostrategian taustaraportti, taustaselvitykset ja vaikutustenarvioinnit
 

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma vuoteen 2030 (KAISU)

Kansallisen energia- ja ilmastostrategian (2016) lisäksi syyskuussa 2017 hyväksyttiin keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma - ”Kohti ilmastoviisasta arkea” vuoteen 2030. Suunnitelma tarkentaa energia- ja ilmastostrategian linjauksia. Suunnitelma linjaa tarvittavat keinot kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen päästökaupan ulkopuolisella sektorilla eli liikenteessä, maataloudessa, lämmityksessä ja jätehuollossa.

          Ympäristöministeriö: Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 - Kohti ilmastoviisasta arkea (2017)

       Ympäristöministeriö: Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) taustaselvitykset ja vaikutustenarvioinnit

 

Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2022

Kansallisen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelman päämääränä on, että yhteiskunnalla on kyky sopeutua ilmastossa tapahtuviin muutoksiin ja hallita niihin liittyvät riskit. Suunnitelman toimeenpanolla halutaan vähentää ilmastonmuutoksesta aiheutuvia haitallisia seurauksia mm. ihmisten turvallisuudelle ja elinoloille, luonnolle, elinkeinoille ja yhteiskunnan tärkeille toiminnoille. Toisaalta tavoitteena on hyödyntää mahdollisuuksia, joita sopeutumisella voidaan saada elinkeinoille ja liiketoiminnalle. Voimassa oleva kansallinen sopeutumissuunnitelma hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätöksenä marraskuussa 2014.

Sopeutumissuunnitelmat ovat nykyään osa Ilmastolain (609/2015) mukaista ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmää ja valtioneuvosto hyväksyy kansallisen sopeutumissuunnitelman vähintään kerran kymmenessä vuodessa. Vuonna 2014 laaditun sopeutumissuunnitelman toteutumista arvioidaan vuonna 2018.

         Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2022 (2014)
         Miten väistämättömään ilmastonmuutokseen voidaan varautua
         Tietoisku ilmastonmuutokseen sopeutumisesta 2017


Maaseutuohjelma

Maaseutuohjelma eli Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma hyödyttää maaseudun asukkaita ja yrittäjiä. Maaseutuohjelmaa rahoitetaan kansallisella ja EU-rahoituksella. Ohjelman tavoitteena on muun muassa luoda käytännön edellytyksiä biotaloudelle kehittämällä paikallisia elinkeinoja, osaamista ja palveluita.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

 

Metsäalan tutkimusstrategia

Joulukuussa 2015 julkaistussa metsäalan tutkimusstrategiassa linjataan metsäalan keskeisimmät tutkimusalueet sekä toimenpiteet, joiden avulla lisätään tutkimuksen vaikuttavuutta. Tutkimusstrategia on työkalu julkisen tutkimusrahoituksen suuntaamisessa. Strategiassa on tunnistettu neljä aihekokonaisuutta, joihin tutkimusta suunnataan jatkossa. Metsäalan tutkimusstrategian laatiminen oli yksi Kansallisen metsäsrategian 2025 hankesalkun toimenpiteistä. Strategian laati Suomen Metsäyhdistys ry maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta.

          Metsäalan tutkimusstrategia (2015)

 

Biodiversiteettistrategia

Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ”Luonnon puolesta - ihmisen hyväksi” hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätöksellä joulukuussa 2012. Strategian päätavoite on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen Suomessa vuoteen 2020 mennessä. Strategia ja sitä tukeva toimintaohjelma toteuttavat biologista monimuotoisuutta koskevaa yleissopimusta. Strategiassa on otettu huomioon myös EU:n tavoitteet.

Ympäristöministeriö: Biodiversiteettistrategia (2012)


Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettiin vuonna 2013. Kestävän kehityksen toimikunta päätti perinteisen strategian sijaan laatia kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen. Yhteiskuntasitoumuksessa julkishallinto sitoutuu edistämään kestävää kehitystä kaikessa työssään ja toiminnassaan yhdessä muiden toimijoiden kanssa.  Yhteiskuntasitoumus on yhteinen pitkän aikavälin tahtotila tulevaisuuden Suomesta, ”Suomi, jonka haluamme 2050”.

Ympäristöministeriö: Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

 

Lisätietoja

Marja Kokkonen, metsäneuvos 
MMM, Luonnonvaraosasto, Metsä- ja bioenergiayksikkö 0295162444   etunimi.sukunimi@mmm.fi