EU:n maankäyttösektorin hiilinielutavoite vuodelle 2030 kiristyy
Uusi LULUCF-asetus nostaa EU:n maankäyttösektorin nettonielutavoitteeksi 310 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin poistuman vuoteen 2030 mennessä. EU-alueen nielutavoite kiristyy asetusmuutoksella 15 prosenttia aiempaan verrattuna. Suomi pyrkii kansalliseen tavoitteeseensa maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman toimilla.
Juuri julkaistut muutokset maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloutta koskevaan LULUCF-asetukseen nostavat EU:n vuoden 2030 nettopäästövähennystavoitteen 57 prosenttiin vuoden 1990 tasosta. Päivitetty asetus ohjaa EU:n jäsenmaita vahvistamaan hiilinielujaan ja vähentämään maankäyttösektorin päästöjä. Nettonielutavoite on kirjattu ensimmäistä kertaa päästövähennysten rinnalle vuoden 2030 välitavoitteeksi vuoteen 2050 tähtäävään eurooppalaiseen ilmastolakiin.
LULUCF-asetuksen kauden 2021-2025 velvoitteet pysyvät ennallaan. Merkittävät muutokset kohdistuvat vuosien 2026-2030 velvoitteisiin ja niiden laskentaan. Kauden 2021-2025 ylijäämää ei voida enää siirtää seuraavalle kaudelle.
LULUCF-asetukseen on määritetty uudet tavoitteet EU:lle ja jäsenvaltioille kaudelle 2026-2030. Euroopan komissio ja neuvosto päätyivät neuvotteluissaan kolmeen tavoitteeseen: 1) Unionin vuoden 2030 tavoite, 2) jäsenvaltioiden vuoden 2030 tavoitteet sekä 3) jäsenvaltiokohtaiset vuosien 2026-2029 taseet.
Suomen lisättävä nieluja 2,9 miljoonaa C02-ekvivalenttitonnia
Euroopan unionin yhteinen vuoden 2030 tavoite on -310 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia.
Jäsenvaltioille on asetettu vuosittaiset tavoitteet lisätä nieluja vuosien 2016-2018 keskiarvoon verrattuna. Suomen velvoite vuodelle 2030 on lisätä nieluja 2,889 miljoonalla hiilidioksidiekvivalenttitonnilla vertailuvuosista. Tavoitteeseen pyritään maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman (MISU) toimenpiteillä, jotka tähtäävät vähintään kolmen miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin lisäiseen nieluun vuonna 2035.
Jäsenvaltiokohtaisesti vuosittaisten nielupoistuminen summa vuosille 2026-2029 määräytyy vuosien 2021-2023 keskiarvon ja siitä määräytyvän kehityspolun perusteella. Vielä ei siis ole mahdollista arvioida Suomen 2026-2029 tasetavoitteen suuruutta tarkasti. Jos jäsenvaltiokohtaista taseen määrää ei saavuteta, siirtyy alijäämä vuodelle 2030 kerrottuna ns. rangaistuskertoimella 1,08. Taseen 2026-2029 saavuttamisesta riippuu siis myös jäsenvaltioiden vuoden 2030 tavoitteeseen yltäminen, mikä hankaloittaa tavoitteiden saavuttamisen arviointia etukäteen.
Tavoitteiden täyttymistä tarkastellaan jäsenvaltioiden raportoiduista kasvihuonekaasutiedoista vuonna 2032, jolloin kasvihuonekaasuinventaarioiden vahvistetut tiedot vuodelle 2030 ovat käytettävissä.
Velvoitteet 2030-luvulla jäivät vielä avoimeksi
Komissio oli ehdottanut maa- ja metsätalouden kasvihuonekaasutaseiden yhdistämistä ja yhteisen nettonollatavoitteen asettamista näin syntyvälle AFOLU-sektorille (agriculture, forestry and land use). Neuvosto ei kuitenkaan kannattanut komission esitystä, ja EU-parlamentti päinvastaisesti ajoi LULUCF-tavoitteiden ryhmittämistä entistä pienempiin osiin. Komissio antaa ehdotuksensa vuoden 2040 tavoitteiksi keväällä 2024. Silloin palataan myös keskusteluun LULUCF-sektorin tavoitteiden muodostamisesta vuoden 2030 jälkeen.
Kaudella 2026–2030 tärkein käytettävissä oleva joustomahdollisuus on uusi maankäyttömekanismi, joka korvaa kaudella 2021-2025 käytössä olevia joustoja, kuten hoidetun maankäytön ja luonnontuhoja koskevan joustomahdollisuudet.
LULUCF-sektorin uusien raportointivelvoitteiden on tarkoitus tukea jäsenvaltioita tunnistamaan hoidetun maan kohteet, joissa monimuotoisuus- ja ilmastoteoilla olisi eniten merkitystä. Jäsenvaltioita velvoitetaan kehittämään kasvihuonekaasuinventaarion menetelmiä niin, että vuodesta 2028 alkaen käytettävissä on toisen tason (Tier 2) menetelmät inventaarion raportoinnissa.
Maa- ja metsätalousministeriö järjestää 8.5.2023 klo 14.15-16 tilaisuuden, jossa esitellään uuden LULUCF-asetuksen sisältöä, arvioita vaikutuksista Suomelle sekä muita kuulumisia kotimaan maankäyttösektorilta. Tervetuloa paikan päälle tai seuraamaan verkkolähetystä!
Pääset ilmoittautumaan tästä
Lisätietoja
Johtava asiantuntija Lotta Heikkonen, puh 0295 16 2074, lotta.heikkonen@gov.fi
Muutokset LULUCF-asetukseen EU 2018/814 ja hallintomalliasetukseen EU 2018/1999
