Haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltua kurtturuusua koskeva kasvatuskielto tulee voimaan 1.6.2022
Kurtturuusu luokiteltiin 2019 haitalliseksi vieraslajiksi Suomessa. Muut kurtturuusua koskevat vieraslaji-lain kiellot tulivat voimaan 1.6.2019, mutta kasvatuskiellolle asetettiin kolmen vuoden siirtymäaika, jotta kiinteistön omistajilla on riittävästi aikaa kasvuston hävittämiseen. Siirtymäaika päättyy 1.6.2022. Kurtturuusu on merkittävä uhka luonnon monimuotoisuudelle.
Kasvatuskieltoa koskevan siirtymäajan päättymisen myötä kurtturuusua ei saa kasvattaa, päästää ympäristöön, tuoda maahan, pitää hallussa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää, myydä taikka muuten luovuttaa. Kurtturuusun esiintymistä kiinteistöllä pidetään kasvattamisena, jos kurtturuusua kasvaa kiinteistöllä, joka on omistajansa tai haltijansa jatkuvassa käytössä ja hoidossa riippumatta siitä, miten kasvi on alun perin levinnyt kiinteistölle ja onko kyse kasvin aktiivisesta hoidosta vai pelkästään sen passiivisesta sietämisestä. Kieltojen noudattamista Suomessa valvovat ELY-keskukset.
Vaikka kaikkien kasvustojen hävittäminen ennen siirtymäajan päättymistä ei olisi mahdollista, tulee kurtturuusun haittavaikutuksia rajoittaa ja leviämistä estää mahdollisimman paljon. Torjunta on tärkeää kaikilla alueilla: vaikka omassa pihassa kurtturuusu ei näyttäisi aiheuttavan haittaa, voivat siemenet kulkeutua kauas aiheuttaen suurta tuhoa muualla.
Kurtturuusu on Euroopan sadan haitallisimman vieraslajin joukossa, ja uhkaa Suomessa lähes 50 lajia ja on osasyynä muidenkin lajien uhanalaistumiseen. Laji muodostaa laajoja, tiheitä kasvustoja syrjäyttäen alkuperäisen lajiston, sekä uhkaa yksittäisten lajien lisäksi kokonaisia luontotyyppejä. Lisäksi kurtturuusu aiheuttaa merkittävää haittaa maaperään sekä kasvillisuuden määrään.
Kurtturuusun tunnistus- ja torjuntaohjeita runsaasti saatavilla
Haitalliseksi vieraslajiksi on luokiteltu kurtturuusun Rosa rugosa -laji mukaan lukien sen valkokukkainen muoto Rosa rugosa f. alba. Tarhakurtturuusut eli Rosa Rugosa -lajikkeet eivät ole sääntelyn piirissä. Kurtturuusun kukat ovat yksinkertaiset ja terälehtiä on (yleensä) viisi, kun taas tarhakurtturuusujen kukat ovat yleensä kerrannaiset eli terälehtiä on selvästi enemmän.
Kurtturuusun tunnistusta sekä torjuntaa koskevaa ohjeistusta löytyy kurtturuusun lajikortista. Hallintasuunnitelma kansallisesti haitallisten vieraslajien torjumiseksi sisältää ensisijaiset kustannustehokkaimmat keinot kurtturuusun torjumiseksi sekä eri tilanteisiin sopivia muita hävittämiskeinoja. Kurttu-ruusua voi torjua esimerkiksi joko näännyttämällä tai kaivamalla sen juurineen maasta. Lisäksi tulee varmistaa torjuntatoimien jatkuvuus sekä seuranta, ettei laji leviä uudestaan jo torjutuille paikoille.
Hallintasuunnitelmilla pyritään kohdistamaan haitallisten vieraslajien torjunta etenkin niille alueille, joissa ne aiheuttavat eniten haittaa. Kurtturuusun kohdalla luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaimpia alueita on etenkin saaristossa ja rannikolla.
Kuntia sekä muita maanomistajia kannustetaan tiedostamaan oma vastuunsa kurtturuusun ja muiden haitallisten vieraslajien torjunnasta. Myös kansalaisten toivotaan osallistuvan kurtturuusun torjuntaan ja ilmoittavan vieraslajeja koskevista havainnoistaan vieraslajit.fi-sivustolla.
Vieraslajeilla tarkoitetaan eläimiä, kasveja ja muita eliöitä, jotka ihminen on tuonut niiden luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle. Vieraslajia pidetään haitallisena erityisesti, jos se uhkaa luonnon monimuotoisuutta. EU:ssa haitallisiksi säädetyt vieraslajit sisältyvät EU:n vieraslajiluetteloon. Lisäksi Suomen vieraslajilaissa ja -asetuksessa on säädetty kansallisesti haitallisista vieraslajeista (kansallinen vieraslajiluettelo). Vieraslajiluetteloihin lukeutuvia ei saa päästää ympäristöön, tuoda maahan, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, välittää, saattaa markkinoille, myydä tai muuten luovuttaa. Vieraslajin ympäristöön päästämisen kielto koskee kaikkia vieraslajeja, ei pelkästään haitalliseksi säädettyjä lajeja.
Lisätietoa haitallisista vieraslajeista ja niiden torjunnasta:
Vieraslajilaki
Valtioneuvoston asetus vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta
Kansallinen vieraslajiluettelo
Vieraslajit.fi
Kansallisesti haitallisia vieraslajeja koskeva hallintasuunnitelma ja aikaisemmat EU:n haitallisia vieraslajeja koskevat hallintasuunnitelmat
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
neuvotteleva virkamies Johanna Niemivuo-Lahti; puh. 0295 162 259, johanna.niemivuo-lahti(at)gov.fi
lainsäädäntöneuvos Sanna Koljonen; puh. 0295 162 048, sanna.koljonen(at)gov.fi
