Juhannuksena päästään maistamaan uuden satokauden mansikoita ja perunoita
Juhannus tuo suomalaisiin ruokapöytiin perinteisesti uuden satokauden mansikat ja perunat. Kasvutunneleissa kasvatettua mansikkaa on saanut jo viikkoja. Ensimmäiset avomaan mansikat kypsyvät juuri juhannukseksi. Varhaisperunaa on Suomessa saatu jo kesäkuun toiselta viikolta alkaen ja aurinkoinen sää on vauhdittanut myös muiden vihannesten kasvua.
Viime päivien helteet ovat hellineet avomaalla harson alla kasvatettua mansikkaa Etelä-Suomessa.
- Nyt näyttää siltä, että Etelä-Suomen mansikan varhaissadosta päästään juhannuksena nauttimaan, sanoo osastopäällikkö Minna-Mari Kaila maa- ja metsätalousministeriöstä.
Muualla maassa satoa pitää vielä odottaa. Kesän alku maan keski- ja pohjoisosissa vaikuttaa myös mansikan varhaissadon kypsymiseen näillä alueilla.
- Mansikan pääsatokausi alkaa Etelä-Suomesta kesä-heinäkuussa. Tällä hetkellä kaikki edellytykset sadon onnistumiselle ovat kohtalaisen hyvät. Edellytyksenä tietysti työvoiman riittävyys tiloilla.
Viime vuonna Suomessa tuotettiin kotimaista mansikkaa 17 750 tonnia.
Kasvutunnelien pääsato myös juhannukseksi
Lisääntynyt kasvutunnelien käyttö on pidentänyt mansikan satokautta merkittävästi.
- Kasvutunneleista satoa on poimittu jo pari viikkoa, mutta pääsato sieltäkin saataneen juuri juhannuksen alla.
Kasvutunnelien avulla mansikkaa voidaan tuottaa Suomessa loppukeväästä alkusyksyyn. Mansikkaa viljellään tunneleissa yhteensä 38 hehtaarin alalla.
Varhaisperunaa muiden herkkujen seuraksi
Varhaisperunaa on Suomessa saanut hyvin jo kesäkuun toiselta viikolta alkaen. - Myös varhaisperunan kysyntä on ollut erittäin hyvää.
Myös muita uuden satokauden vihanneksia, kuten retiisiä, varhaiskaalia, kukka-, parsa- ja kiinankaalia, avomaan jäävuorisalaattia sekä raparperia on jo hyvin saatavilla.
- Aurinkoinen sää on vauhdittanut myös kotimaisten vihannesten kasvua. Varsinais-Suomessa ja Etelä-Savossa satoa saadaan jo ja Hämeen tuotantoalueilla ensimmäisestä sadosta päästään varmasti nauttimaan juhannuksena, lupaa kasvinviljelyasiamies Mika Virtanen MTK:sta.
Kausityöntekijöitä kaivataan edelleen
Tänä keväänä on keskusteltu laajalti kausityöläisten pääsystä maahan. Hallituksen ensimmäisen linjauksen mukaan maahan sai tulla 1 500 alkutuotannon kannalta kriittistä työntekijää EU:sta ja EU:n ulkopuolisista maista. Kausityöntekijät saapuivat pääosin Ukrainasta.
Toukokuussa hallitus muutti linjaustaan ja antoi luvan 3 000 uudelle kausityöntekijälle EU:n ulkopuolisista maista. Kuun vaihteessa kausityöntekijöiden määrää nostettiin vielä kerran.
- Suomeen saapuvien kausityöntekijöiden kiintiö on kesäkuun alusta nostettu 9 000 työntekijään, mutta maahan saapuneiden työntekijöiden määrää ei vielä tällä hetkellä yllä vielä tuohon rajaan, sanoo Veli-Pekka Reskola maa- ja metsätalousministeriöstä.
Kausityöntekijöiden rajoitettu määrä on vaikuttanut tilojen viljelysuunnitelmiin. Jopa 80 prosenttia koko maatalouden kausityövoimasta työskentelee marja- vihannestiloilla, joissa käsityövaltaisia istutus-, kitkentä- ja sadonkorjuutöitä ei ole toistaiseksi voitu koneellistaa.
- Kausityöntekijöiden rajoitetun määrän vuoksi osa tiloista on tänä kesänä jättänyt osan peltoalastaan viljelemättä tai odottaa edelleen kausityöntekijöitä tiloilleen. Jos työntekijöiden määrä jää pieneksi, sillä on varmasti vaikutusta suomalaiseen marja- ja vihannestuotantoon tänä vuonna, sanoo tutkimusprofessori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskuksesta.
Puute kausityöntekijöistä aiheuttaa Niemen mukaan tiloille taloudellisia menetyksiä. - Tällä voi olla taloudellisia kerrannaisvaikutuksia myös alueellisesti.
Haussa myös kotimaista työvoimaa
Suomessa vapaana olevaa työvoimaa on pyritty aktivoimaan työ- ja elinkeinoministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön yhteistyöllä tuottajajärjestöjen kanssa.
Keinoja ovat olleet muun muassa liikkuvuusasetuksen käyttömahdollisuuksien väliaikainen laajentaminen ja määräaikainen korotus työttömyysturvan suojaosaan.
- Korotuksen avulla työtön voi ansaita aiemman 300 euron sijasta 500 euroa kuussa menettämättä työttömyysetuuksiaan, Reskola sanoo.
Kotimaista työvoimaa haetaan TöitäSuomesta.fi-palvelussa.
Suomi on omavarainen
Vaikka korona on tänä keväänä tuonut paljon muutoksia suomalaisten ruokailutottumuksiin, se on myös osoittanut, että Suomi on elintarvikkeiden osalta hyvin omavarainen. Elintarvikkeita on riittänyt ja elintarvikkeiden hinnat ovat pysyneet normaalilla tasolla.
- Suomalainen ruokaketju on tänä keväänä siirtynyt hyvin nopeasti koronan aiheuttamasta kysyntäshokista taantumaan. Kysyntäshokki syntyi, kun ravintoloiden sekä koulujen, työpaikkojen ja muiden suurkeittiöiden kysyntä loppui ja kotitaloudet hamstrasivat.
Taantumassa peruselintarvikkeiden myynti kasvaa ja muiden elintarvikkeiden myynti laskee, sanoo Niemi
Niemi kuitenkin uskoo, että koronan vauriot ruokaketjulle jäävät suhteellisen pieniksi ja kotimaista keskikesän juhlaa päästään viettämään hyvillä mielin. - Jos kriisi jää lyhyeksi.
