Maa- ja metsätalousministeriö julkaisi kehittämissuunnitelman nimisuojattujen tuotteiden hyödyntämiseksi
Joulukuussa 2024 maa- ja metsätalousministeriö on julkaissut kehittämissuunnitelman, jonka tavoitteena on aktivoida suomalaisia toimijoita uusien nimisuojahakemusten laatimiseen, ja jo saatujen nimisuojien parempaan hyödyntämiseen. Nimisuojaa voi tehokkaasti hyödyntää elintarvikeviennissä, Suomeen tulevien matkailijoiden parissa ja ruoka-alan tapahtumissa, kilpailuissa ja koulutuksessa.
Euroopan unionin nimisuojajärjestelmä suojaa maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden nimiä. EU:ssa suojatut nimitykset ovat koottu Euroopan komission viralliseen eAmbrosia-rekisteriin. Suomen tavoitteena on, että meillä olisi 30 EU-nimisuojattua merkintää vuoteen 2030 mennessä ja merkintöjä pystyttäisiin hyödyntämään kaupallisesti nykyistä paremmin.
Mitä nimisuoja tarkoittaa?
EU:n nimisuojalogo takaa, että tuote on valmistettu varmistetulla tavalla ja paikassa. Nimisuojalla suojellaan perinteisiä tuotteita väärennöksiltä ja lisätään kuluttajien luottamusta ruokaan. Se hyödyttää myös tuottajia, jotka saavat tuotteestaan paremman kaupallisen arvon.
Nimisuojia on kolme erilaista:
- Alkuperänimitys (SAN): Tuotteen laatu tai ominaisuudet johtuvat sen maantieteellisestä alueesta. Kaikki tuotantovaiheet tapahtuvat kyseisellä alueella. Esimerkkejä: ”Lapin Poron kylmäsavuliha” ja ”Kitkan viisas” (muikku).
- Suojattu maantieteellinen merkintä (SMM): Tuotteen tietty laatu, maine tai muu ominaispiirre johtuu pääosin sen maantieteellisestä ympäristöstä. Vähintään yksi tuotantovaihe tapahtuu kyseisellä alueella. Esimerkkejä: ”Kainuun rönttönen” (marjapiirakka), ”Aito saunapalvikinkku” ja ”Suomalainen Marjalikööri”.
- Aito, perinteinen tuote (APT): Nimi voidaan rekisteröidä perinteisenä tuotteena. Silloin muutkin kuin alueen tuottajat voivat käyttää nimeä, kunhan noudattavat tuotteen reseptiä. Esimerkkejä ovat “Karjalanpiirakka”, ”Sahti” ja ”Kalakukko”.
Nimisuojajärjestelmä on uudistettu
Nimisuojajärjestelmä on ollut voimassa vuodesta 1992, mutta sitä uudistettiin vuonna 2024. Virallisen eAmbrosia-rekisterin mukaan yhteisössä on kesään 2024 mennessä suojattu noin 3900 nimitystä, joista valtaosa on Etelä-Euroopan maista.
Löytyykö sinun joulun tai uuden vuoden juhlapöydästäsi nimisuojattuja suomalaisia tuotteita, kuten Lapin Puikulaa, Lapin Poron lihaa, Lapin Poron kuivalihaa, Lapin Poron kylmäsavulihaa, Aitoa saunapalvikinkkua, Suomalaista Vodkaa, Suomalaista Marja- tai Hedelmälikööriä, karjalanpiirakoita tai sahtia? Tai kenties muiden EU-maiden nimisuojattuja tuotteita, kuten Champagnea, Cognacia tai Roquefort-juustoa?
Syksyllä 2024 Suomessa tehty tutkimus osoitti, että nimisuojamerkkien tunnettuus on edelleen heikkoa, mutta suomalaiset osaavat nyt nimetä myös suomalaisia nimisuojatuotteita. Karjalanpiirakka mainittiin jopa useammin kuin Champagne! Lisäksi suomalaiset osaavat kertoa tarkemmin, mitä nimisuoja tarkoittaa.
Lisätietoja:
Jertta de Mazières, neuvotteleva virkamies
maa- ja metsätalousministeriö, Ruokaosasto, Markkinayksikkö
puh. +358 50 5117316
jertta.demazieres(at)gov.fi
