Kohti peltolohkokohtaista kasvihuonekaasulaskentaa: uudet päästökertoimet ja mallitusratkaisut sekä päivitettävä järjestelmä, LOHKO-KHK

• Toteuttajat: Ilmatieteenlaitos, Luonnonvarakeskus

• Yhteyshenkilö: Jari Liski / Ilmatieteenlaitos

Nykyisessä kasvihuonekaasulaskennassa maahan päätyvät kasvintähteet ja niiden perusteella mallintamalla lasketut maaperäpäästöt arvioidaan karkeasti etelä-pohjoisjaolla viljelykasvien satotilastoista ja kotieläinten määristä. Viljelytoimien vaikutusta ei huomioida yksityiskohtaisesti. Elinkaarianalyyseissä ei tällä hetkellä ole vakiintuneita käytäntöjä tuotteiden valmistuksesta aiheutuvien maaperäpäästöjen arviointiin ja useimmiten maaperän päästöjä ja poistumia ei ole huomioitu ollenkaan. Lohkokohtaisen tiedon tarve korostuu hiilimarkkinoihin liittyvässä ilmastovaikutusten laskennassa.

Hankkeen päätavoitteena on kehittää järjestelmä Suomen peltolohkokohtaista kasvihuonekaasulaskentaa varten. Työ jakaantuu viiteen toistensa kanssa limittyvään ja osittain iteratiiviseen vaiheeseen:

1. kootaan yhteen mittausaineistot  ja muodostetaan kokonaiskuva eri maalajien ja viljelytapojen vaikutuksesta peltolohkojen kasvihuonekaasutaseisiin sekä tiedon laadusta ja kattavuudesta data-analyysin avulla,

2. kehitetään viljelyjärjestelmien hiilensidontaa ja kasvihuonekaasupäästöjä kuvaavia tilastollisia malleja ja simulointimalleja mittausten avulla,

3. liitetään mittausaineistot, parannetut mallit ja mallien syöttötiedot tieto- ja laskentajärjestelmään, ja lasketaan peltolohkokohtaisia kasvihuonekaasutietoja tällä järjestelmällä,

4. kehitetään menetelmiä viedä parannettu kasvihuonekaasutieto käytännön laskentajärjestelmiin, ja

5. kehitetään toimintatapa peltojen kasvihuonekaasulaskennan päivittämiseksi jatkossa uuden tiedon karttuessa.

Hanke edistää “siirtymää kohti ilmastokestävää maa- ja metsätaloutta ja muuta maankäyttöä”, koska hankkeessa kehitettävillä menetelmillä voidaan arvioida kasvihuonekaasujen sidonta ja päästöt peltolohkokohtaisesti ja huomioida viljelytoimien vaikutus tässä laskennassa. Tällainen laskenta mahdollistaa maanviljelyn  ilmastotoimenpiteiden suunnittelun nykyistä yksityiskohtaisemmin, vaikutusten seurannan ja ohjaustoimenpiteiden kehitystyön.