Hyppää sisältöön
Media

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja: Suomella vahva yhteinen tahto EU-maatalousneuvotteluissa

maa- ja metsätalousministeriö
Julkaisuajankohta 10.6.2003 13.43
Puhe -

Suomella on vahva yhteinen näkemys Suomen kannalta välttämättömistä toimista neuvotteluissa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksesta. "Viime viikolla käytyjen neuvottelujen tuloksena maa- ja metsätalousministeriöllä, hallituksen EU-ministerivaliokunnalla, eduskunnan suurella valiokunnalla ja MTK:lla on yhteinen näkemys Suomen neuvottelutavoitteista", totesi maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja puhuessaan MTK-liittojen puheenjohtajakokouksessa Vantaalla 10.6.

Poliittisen ratkaisun saaminen uudistuksesta kesäkuun aikana on mahdollista. Se voi syntyä jopa tämän viikon kokouksessa tai mahdollisessa ylimääräisessä maatalousneuvoston kokouksessa juhannuksen jälkeen. Ratkaisun syntyminen nopeasti on Suomen kannalta toivottavaa. Se mahdollistaa EU:n paremman valmistautumisen tuleviin WTO-neuvotteluihin ja laajentumiseen. Nopean ratkaisun saaminen Etelä-Suomen kansallisen tuen jatkoa koskevassa asiassa edellyttää myös tietoa yhteisen maatalouspolitiikan tulevasta sisällöstä.

Suomi tukee komission esittämiä yleisiä tavoitteita yhteisen maatalouspolitiikan uudistamiselle, kuten Euroopan maatalouden kilpailukyvyn ja markkina-suuntautuneisuuden lisäämistä, kestävän kehityksen vahvistamista, eläinten hyvinvoinnin ja elintarviketurvallisuuden kehittämistä ja maaseudun kehittämispolitiikan tehostamista. "Toisaalta pidämme tiukasti kiinni siitä, että tehtävissä päätöksissä kunnioitetaan Eurooppa-neuvoston vaatimuksia yhteisön epäsuotuisten alueiden tuottajien etujen turvaamisesta", ministeri Korkeaoja painotti.

Komission ehdotukset aiheuttavat Suomen kaltaisille epäsuotuisille alueille huomattavia ongelmia. Erityisen selvästi nämä ongelmat näkyvät kotieläinsektorilla. "Siksi komission ehdotuksia on muutettava useilta kohdin, jotta Suomi voisi kokonaiskompromissin hyväksyä", Korkeaoja korosti.

Korkeaojan mukaan ehdotettua uutta tuotannosta irrotettua maatilatukea ei voida hyväksyä ilman huomattavia muutoksia. Tuotantomotivaation säilyttämiseksi järjestelmä on mahdollista toteuttaa vain osittaisena siten, että pääosa kotieläintalouden nykyisistä tukimuodoista jää maatilatuen ulkopuolelle. Suomen tavoitteena on, että vähintään teurastuspalkkio ja maidon kiintiöperusteinen palkkio sekä erityisesti epäsuotuisilla alueilla emolehmäpalkkio ja uuhipalkkio voisivat jäädä maatilatuen ulkopuolelle. Epäsuotuisille alueille tulisi luoda erityinen kotieläintuotantoa varten tarkoitettu tukikirjekuori. Myös siitä voitaisiin edelleen maksaa tuotanto- tai tuotannontekijä-sidonnaista tukea.

Maitokiintiöjärjestelmän jatkaminen komission esityksen mukaisesti varmistaa maidon tuotannon jatkuminen myös epäsuotuisilla alueilla, kuten Suomessa. Rukiin intervention poistamisesta johtuva markkinahäiriö on tasattava EU:n toimenpitein.

"Mikäli kompromissiehdotus sisältää selkeät ja maataloustuotannon jatkumisen varmistavat ratkaisut sekä epäsuotuisten alueiden erityiskohtelun maatilatukijärjestelmässä ja mikäli suomalaisten viljelijöiden saama kompensaatio mahdollisista hallinnollisten hintojen muutoksista on Suomea tyydyttävällä tasolla, voimme tukea puheenjohtajamaata ja komissiota pikaiseen ratkaisuun pääsemiseksi. Suomen ainoa mahdollinen toimintatapa on toimia rakentavassa hengessä yhteisen ratkaisun löytämiseksi, kuitenkin omat etumme turvaten", Korkeaoja totesi.

Lisätietoja: ministeri Korkeaojan erityisavustaja Jari Heiniluoma, p. 040-740 6003

Juha Korkeaoja