Maaperän kasvukunnon ja hiilensidonnan kysymyksiä ratkotaan kansainvälisessä 4/1000-konferenssissa

Ilmastonmuutoksen aiheuttama äärisäiden yleistyminen, viljeltävän maaperän hupeneminen sekä luontokato haastavat huoltovarmuutta ja ruoantuotannon tulevaisuutta maailmanlaajuisesti. Maaperän hoidosta löytyy kuitenkin ratkaisuja haasteisiin. Kansainvälisen 4 per 1000 -aloitteen ensimmäinen pohjoiseurooppalainen kokoontuminen tuo alan kansainväliset huiput Helsinkiin 6.–8.6.2023.

Ruoantuotannossa olevan peltomaan hoitaminen uudistavan maatalouden menetelmin voi parantaa huoltovarmuutta ja hillitä tehokkaasti ilmastonmuutosta, luontokatoa ja Itämeren sekä muiden vesistöjen rehevöitymistä.

Viljelymenetelmien kehittämiseksi tehdään nyt töitä niin ruohonjuuritasolla kuin kansainvälisessä politiikassa. Suomi sitoutui vuonna 2015 Pariisin ilmastokokouksessa kansainväliseen 4 per 1000 -aloitteeseen, jolla tavoitellaan maatalousmaan hiilensidonnan lisäämistä globaalisti neljällä promillella vuosittain siirtymällä maaperää hoitaviin, uudistaviin viljelymenetelmiin.

Suomessa 4 per 1000 -aloitetta on toimeenpantu maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -toimenpidekokonaisuudessa, jossa on myös rahoitettu lukuisia maaperän hiilensidontaa ja kasvukuntoa tutkivia hankkeita. Nyt järjestettävä kokous on osa kokonaisuutta ja sen pääjärjestäjänä toimii maatalouden vesistö- ja ilmastovaikutusten pienentämiseksi pitkään työskennellyt Baltic Sea Action Group.

– Odotan ilolla kansainvälisten ja kotimaisten huippuasiantuntijoiden ja päättäjien kohtaamista Helsingissä. Maaperä on nyt EU-politiikan ytimessä, ja maaperän hiilensidonta puhututtaa ympäri Eurooppaa. Tämä on tilaisuutemme tarjota paikka tieteelliselle vuoropuhelulle ja parhaiden käytäntöjen jakamiselle. Samalla voimme tehdä näkyväksi omia erityiskysymyksiämme ja niihin tutkijoiden ja viljelijöiden yhteistyöllä Suomessa kehitettyjä ratkaisuja. Meillä on tässä paljon opittavaa, mutta myös annettavaa, toteaa kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio maa- ja metsätalousministeriöstä.

Tiedonvaihto vauhdittaa siirtymää

Kolmen päivän aikana yli 50 alan huippua edustavaa puhujaa tuo eri näkökulmia maaperän hiilensidontaan. Puhujat pureutuvat muun muassa maaperän hiilensidonnan todentamiseen, turvemaiden ilmastokestävään käyttöön, maaperän monimuotoisuuteen ja kasvukunnon parantamiseen käytännössä. Osallistujilla on myös mahdollisuus vierailla Qvidjan koetilalla tai Viikin tutkimusaloilla ja tutustua käynnissä oleviin tutkimushankkeisiin.

Suomessa ja maailmalla kehitetään nyt vauhdilla uudistavan maatalouden ratkaisuja yhteen kietoutuneisiin ympäristöongelmiin. Suomessa tehdään kansainvälisesti ainutlaatuista yhteistyötä uudistavan maatalouden edistämiseksi. Sekä Hiilestä kiinni -hankkeissa että Carbon Action -alustan yhteistyössä on edistetty uudistavaa maataloutta usealla rintamalla yhtä aikaa. Huippututkijat ovat tuottaneet uutta tietoa, viljelijät kokeilleet ja kehittäneet menetelmiä käytännössä, ja ruokaketjun yritykset tuoneet maaperänhoidon liiketoimintaansa.

– Luomamme yhteistyömalli on kiinnostanut ulkomaisia tahoja paljon ja nyt meillä onkin loistava tilaisuus jakaa oppimaamme. Ratkaisuista ei ole ihmisille ja luonnolle hyötyä, jos ne jäävät pöytälaatikkoon tai pienen piirin tietoisuuteen. Meidän on vietävä parhaat ratkaisut laajasti käyttöön, nopeasti. Siksi olemme kutsuneet muun muassa viljelijöitä, tutkijoita, yrityksiä, ja viranomaisia koolle jakamaan tietoa ja kohtaamaan toisiaan, sanoo toimitusjohtaja Laura Höijer Baltic Sea Action Groupista. 

Maaperän merkitys tiedostetaan myös EU:ssa 

Maaperäasiat ovat vahvasti pinnalla Euroopassa. EU julkaisi maaperän suojeluun tähtäävän strategian vuonna 2021 ja valmistelee parhaillaan maaperän terveyteen liittyvää lainsäädäntöehdotusta. 4 per 1000 -kokouksessa vierailee useita maaperätyön keskeisiä henkilöitä.

Tilaisuuden avaa Euroopan komission Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston varapääjohtaja Magda Kopczynska. Komission maankäyttösektorin vähähiilisyysratkaisuista vastaavaa yksikköä johtava Christian Holzleitner puhuu puolestaan hiilenpoistojen sertifioinnista.

Puhujana nähdään myös tutkimusjohtaja, professori Claire Chenu Ranskan maatalous-, elintarvike- ja ympäristötutkimuslaitoksesta. Chenu on maaperän orgaanisen hiilen sekä viljelykäytäntöjen ja maaperän hiilivaraston yhteyksien merkittävä asiantuntija.

Yritykset ovat tärkeässä roolissa vauhdittamassa uudistavien viljelykäytäntöjen käyttöönottoa. Tapahtumassa kuullaan Valion, Carlsbergin sekä General Millsin edustajien puheenvuorot.

Ilmoittaudu etäosallistujaksi tapahtumaan 1.6. mennessä

Lisätietoja:
Anna Salminen, erityisasiantuntija, maa- ja metsätalousministeriö
anna.salminen@gov.fi, +358 29 516 2002
Emma Wickman, viestintäasiantuntija, Baltic Sea Action Group
emma.wickman@bsag.fi, +358 40 530 9535 

Maa- ja metsätalousministeriön koordinoiman Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuuden tavoitteena on vahvistaa maankäyttösektorin ilmastotyöhön liittyvää osaamista ja tietopohjaa sekä tukea maataloustuottajia, metsänomistajia ja muita maankäytöstä päättäviä tahoja ilmastokestävien toimintatapojen kehittämisessä ja käyttöönotossa. Lisätietoja kokonaisuudesta sekä tiedot jo rahoitetuista hankkeista löytyvät osoitteessa mmm.fi/maankäyttösektorin-ilmastosuunnitelma.