Maaseutubarometri: hyvää elämää varjostaa vahvistuva kokemus epäoikeudenmukaisuudesta
Viides maaseutubarometri selvitti, mitä suomalaiset ajattelevat maaseudusta ja millaisena elämä maaseudulla nähdään.
Tuoreen maaseutubarometrin mukaan yhä useammalla on kiinnostusta muuttaa maaseutumaisempaan ympäristöön. Kokemus hyvästä elämästä liitetään edelleen vahvasti maaseutuun. Samalla kokemus elämän oikeudenmukaisuudesta on heikentynyt, eniten harvaan asutulla maaseudulla ja vähiten kaupungeissa.
Kun reilut 27 prosenttia kansalaisista piti mahdollisena muuttaa maaseutumaisempaan ympäristöön vuonna 2020, kiinnostaa maallemuutto nykyään yli 32 prosenttia kansalaisista. Muuttoaikeisiin voi kuitenkin vaikuttaa kokemus peruspalveluiden saatavuudesta, joka on heikentynyt kaikilla aluetyypeillä, voimakkaimmin kaupungin läheisellä maaseudulla ja harvaan asutulla maaseudulla. Samalla peruspalveluiden saatavuus koetaan aiempaa tärkeämmäksi turvallisen arjen ja hyvän elämän elementiksi.
”Myös läheisten ja ystävien turvaverkon merkitys on kasvanut aiemmasta. Muutokset ovat merkittäviä vuoteen 2020 ja aikaisempiin maaseutubarometreihin verrattuna. Mahdollisuuden vaikuttaa itse arkielämänsä sujumiseen koetaan heikentyneen erityisesti harvaan asutulla maaseudulla”, kertoo maaseutupolitiikan professori Hilkka Vihinen, Luonnonvarakeskuksesta.
Maaseutubarometrin tietoja hyödynnetään kansallisen maaseutupolitiikan valmistelussa ja seurannassa.
"Hyvän maaseutupolitiikan tekeminen edellyttää maaseudun monimuotoisuuden tunnistamista. Maaseutubarometrit tuottavat meille tärkeää tietoa kansallisen maaseutupolitiikan valmistelun ja sen seurannan tueksi, mutta myös muun päätöksenteon, valmistelun ja erityisesti rakentavan yhteiskunnallisen keskustelun tueksi”, toteaa Antonia Husberg, neuvotteleva virkamies maa- ja metsätalousministeriöstä. Hän myös toimii maaseutupolitiikan neuvoston pääsihteerinä.
Maa- ja metsätalousministeriön johdolla on valmisteilla maaseutupoliittinen selonteko sekä saaristolain päivitys.
Luonto ja vapaus liitetään edelleen vahvasti maaseutuun – yrittäjyys maaseudulla kiinnostaa entistä harvempia
Suomalaisten mielikuvaan maaseudusta kuuluvat edelleen luonto ja vapaus. Maaseutu edustaa hyvää elämää 62 prosentille suomalaisista, ja maalaisidentiteetti koetaan edelleen vahvana, myös kaupunkilaisten keskuudessa. Vastaajista kaupunkilaisiksi kokee itsensä 37 prosenttia, maalaisiksi 24 prosenttia ja molemmiksi näistä 37 prosenttia. Maaseutuidentiteetti on vahvistunut viime vuosina.
Maaseutu näyttäisi olevan yhä useammalle paikka, jossa on omistuksia (36 %). Se on tärkeä myös paikkana, jossa virkistäydytään (36 %) ja jossa asutaan vapaa-aikana (n. 32 %). Entistä useamman odotetaan tekevän työtä maaseudulta, mutta yrittäjäksi ryhtyminen maaseudulla ei kiinnosta enää samalla tavalla, vaikka noin puolet vastaajista näkee maaseudulla yrittäjyys- ja elinkeinomahdollisuuksia.
”Kiinnostus ryhtyä yrittäjäksi maaseudulla on heikentynyt kaikkien alueiden asukkaiden keskuudessa ja muutos on huomattava: kaikkien suomalaisten keskuudessa 15 prosentista 10 prosenttiin. Enemmän kiinnostusta on etäyrittäjyyteen maaseudulla, mutta sekin on vähentynyt vuodesta 2020”, kertoo Vihinen.
”Kiinnostuksella voi olla merkitystä siihen, voiko yhteiskunta lunastaa maaseutuun liittyviä odotuksia, kuten ruuan saannin kriisiaikoina ja uusiutuvan energian tuotannon kuin myös vapaa-ajan asumiseen ja virkistäytymiseen liittyvät odotukset”, toteaa Vihinen.
Toiveita monikulttuurisemmasta maaseudusta
Yhä useampi suomalainen toivoo, että maaseutu olisi entistä monikulttuurisempi. Vuonna 2020 näin toivoi 20 prosenttia vastanneista ja nyt 27 prosenttia. Lisäksi 81 prosenttia vastanneista, lisähenkilöstöä harkitsevista maaseudun yrityksistä voisi palkata maahanmuuttajan.
Maaseutubarometri 2023 on järjestyksessä viides maaseutua koskeva kansalaiskysely. Edellisen kerran se toteutettiin vuonna 2020 ja sitä ennen vuosina 2014, 2011 ja 2009. Kyselyssä maaseutua käsitellään useissa teemoissa, muun muassa mielikuvat maaseudusta, oma maaseutusuhde ja maaseudun kehittäminen.
Tilaajina ovat maa- ja metsätalousministeriö ja valtioneuvoston asettama maaseutupolitiikan neuvosto MANE. Barometrin kehittämisestä ja maaseutupoliittisesta tulkinnasta vastaa Luonnonvarakeskus Luke, kyselyn toteutuksesta Taloustutkimus, Luken toimeksiannosta.
Maaseutubarometrin loppuraportti ja osan 2 tulokset julkaistaan Maaseutuparlamentissa, Nurmeksessa, syyskuussa 2024.
Tutustu maaseutubarometriin täällä.
Lisätiedot
Hilkka Vihinen, tutkimusprofessori, Luonnonvarakeskus, etunimi.sukunimi@luke.fi p. 029 532 6633
Antonia Husberg, neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö, etunimi.sukunimi@gov.fi p.029 516 2033
