Maatalouspolitiikan uudistuksen kasvihuonekaasupäästövähennykset noin miljoona tonnia vuodessa – arvio Suomen CAP-suunnitelman ympäristövaikuttavuuden muutoksista on valmistunut

Suomen kansallisen CAP-suunnitelman luonnoksen ympäristö- ja ilmastotoimien vaikuttavuutta on nyt arvioitu. Arvioinnin mukaan maataloudesta peräisin olevien kasvihuonekaasupäästöjen kasvu hidastuu CAP:n muuttuvien toimenpiteiden ansiosta noin 0,9 miljoonaa CO2 ekvivalenttitonnia vuodessa verrattuna nykyisen CAP-rahoituskauden tukipolitiikan jatkumiseen.

Suomen CAP-suunnitelman luonnos on parhaillaan lausuntokierroksella, joka päättyy 10.9.2021. Suomen CAP-suunnitelman luonnoksen lausuntojen antamista helpottamaan maa- ja metsätalousministeriö on yhdessä Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanssa laatinut arvion CAP-suunnitelman ympäristö- ja ilmastotoimien vaikuttavuudesta. CAP-suunnitelman ympäristötoimenpiteiden vaikuttavuuden arvio keskittyy vesistökuormitukseen, luonnon monimuotoisuuteen ja kasvihuonekaasupäästöihin. 

Arvioinnin mukaan maataloudesta peräisin olevien kasvihuonekaasupäästöjen kasvu hidastuu CAP:n muuttuvien toimenpiteiden (ympäristökunnianhimo) ansiosta noin 0,9 miljoonaa CO2 ekvivalenttitonnia vuodessa verrattuna nykyisen CAP-rahoituskauden tukipolitiikan jatkumiseen. Tämä vastaa 5,5 prosenttia vuoden 2019 maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä, jotka olivat yhteensä 16 miljoonaa ekvivalenttitonnia.

Vaikuttavimmat toimenpiteet ovat turvemaiden ja kivennäismaiden raivauksen vähentämistä edistävät ehdollisuusvaatimukset, ympäristökorvauksen maanparannus- ja saneerauskasvien viljely sekä suojavyöhykkeet ja turvepeltojen nurmet. 

- Noin miljoonan tonnin päästövähennykset ruoantuotantoon osoittavat, että uuden CAP:in ilmasto- ja ympäristövaikutukset ovat merkittäviä. Haluamme perustaa päätökset tutkittuun tietoon. Tämä vaikuttavuusarvio antaa meille vahvat eväät kehittää CAP-suunnitelmaa lausuntokierroksen perusteella. Kaiken ytimessä on oltava kannattava ja kestävä ruoantuotanto. On muistettava lähtötilanne – Suomi on jo nyt YK:n vertailussa maailman kärjessä ruoantuotannon kestävyydessä ja viljelijämme ovat sitoutuneita ilmasto- ja ympäristötoimiin, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä kommentoi. 

Tehdyn laskelman perusteella esimerkiksi suojavyöhykkeet ja turvepeltojen nurmet (161 kt CO2-ekv vuodessa), maanparannus ja saneerauskasvit (84) sekä kerääjäkasvit (109) pelkästään hillitsevät päästöjä yhteensä 0,354 miljoonaa tonnia CO2-ekv. vuodessa.

CAP:n ehdollisuuden oletetaan vähentävän raivausta 900 hehtaaria turvemailla ja 900 hehtaaria kivennäismailla ja näin keskimäärin 0,4 miljoonaa tonnia CO2 ekv./v jää syntymättä (0,4 milj. tonnia LULUCF-sektorilla, josta 0,2 milj. tonnia eloperäisillä mailla ja 0,2 milj. tonnia kivennäismailla sekä 0,02 milj. tonnia maataloussektorilla).

Jos raivaaminen jatkuu nykyisellä vauhdilla (laskelmassa 2000 ha turvemailla ja 2000 ha kivennäismailla), raivauksen päästöt ovat viisivuotisella kaudella keskimäärin 0,9 miljoonaa tonnia CO2-ekv. vuodessa (0,9 milj. tonnia LULUCF-sektorilla, josta 0,5 milj. tonnia eloperäisillä mailla ja 0,4 milj. tonnia kivennäismailla sekä 0,03 milj. tonnia maataloussektorilla).

Arviot kuvaavat muutosta nykytilaan 

Lasketut vaikutukset kuvaavat CAP-suunnitelman ympäristökunnianhimon nousua eli sitä, kuinka paljon uudet toimenpiteet, nykyisten toimenpiteiden muutokset ja tavoitepinta-alan kasvu lisäävät myönteisiä ympäristö- ja ilmastovaikutuksia. Arviointi pyrkii osoittamaan läpinäkyvästi CAP:n ympäristötoimenpiteiden monivaikutteisuuden. Arviointi ei kuitenkaan ole kokonaisarvio CAP:n ympäristövaikutuksista, koska siinä ei ole otettu huomioon monien toimenpiteiden nykyistä positiivista vaikutusta eikä ole arvioitu kaikkia toimenpiteitä. Arviot kuvaavat siis muutosta nykytilaan.

Arvioinnin tulokset osoittavat, että CAP:n ympäristötoimenpiteiden vaikuttavuus syntyy lukuisten toimenpiteiden kokonaisuutena ja samalla toimenpiteellä on joihinkin ympäristökuormitusta kuvaaviin muuttujiin suurempi vaikutus kuin toisiin. Samalla toimenpiteellä voi myös olla negatiivinen ympäristövaikutus johonkin ympäristökuormitusmuuttujaan ja positiivinen toiseen. Kaikkien CAP:n toimenpiteiden vaikuttavuudesta ei voitu esittää määrällistä arvioita. 

Noin 17 prosentin vähennys typen huuhtoutumiseen 

Luonnon monimuotoisuusvaikutusten osalta arvioitiin, että CAP lisää niitä aloja, jotka vaikuttavat positiivisesti eri eliöryhmien elinolosuhteisiin. Suuri vaikutus on esimerkiksi luonnonmukaisen tuotannon kasvavalla alalla. Hyvin monimuotoisuutta edistäviin aloihin kuului 3-5 prosenttia tarkasteltujen toimenpiteiden pinta-alalisäyksistä.

Vesistökuormituksen osalta CAP:n toimenpiteiden arvioidaan vähentävän maatalouden typen huuhtoutumista noin 17 prosenttia nykyisestä tilanteesta. Fosforikuormituksen osalta toimenpiteiden arvioidaan vähentävän liukoisen fosforin huuhtoumaa noin 0,4 prosenttia ja partikkelifosforin huuhtoumaa noin 8 prosenttia nykytilanteesta. Jotkin toimenpiteet, kuten maan rakennetta parantavat ja fosforilannoitusta tarkentavat toimenpiteet, vaikuttavat pitkällä aikavälillä ja niiden aikaansaama muutos näyttäytyy viiden vuoden tarkastelussa vähäisenä. 

Päästövähennyksiä tarkasteltaessa on hyvä muistaa, että viljelymaan kasvihuonekaasupäästöt ovat laskennallisesti aina suuret. Merkittävät päästövähennykset syntyisivät vasta, jos pelto poistuisi viljelykäytöstä. Tällöinkään päästöt maaperästä eivät kokonaan loppuisi.

CAP-suunnitelman valmistelu jatkuu syksyllä 2021 tämän arvioinnin, lausuntokierrokselta saadun palautteen ja erikseen valmistuvan CAP-suunnitelman ennakkoarvioinnin tietojen pohjalta niin, että CAP-suunnitelma on toimitettavissa komissioon joulukuussa 2021. 

Laskelmien taustat 

Suomen CAP-suunnitelman luonnoksen ympäristövaikuttavuusarvion laskelma kertoo suhteellisen vähennyksen eli sen, miten kiristyvät toimenpiteet ja nykyistä korkeampi tavoiteala vaikuttavat maatalouden päästöihin.

Päästöjä syntyy arvion mukaan vähemmän nykyiseen politiikkaan verrattuna, mikä on raportoitu vähenemänä. Kyseessä ei ole arvio siitä, mitä maatalouden päästöille tapahtuu absoluuttisesti. Kyseessä ei myöskään ole kokonaisarvio CAP:in vaikuttavuudesta, vaan ainoastaan ympäristökunnianhimon osalta. Vaikuttavuusarvio on rakennettu toimenpiteiden vaikuttavuuden kautta.

Maa- ja metsätalousministeriön tiedotetta on päivitetty 7.9.2021. Ingressiin ja tekstiin on tarkennettu cap-toimenpiteiden vaikutusten vertailukohtaa. Lisäksi on lisätty tekstikappaleet turvemaiden raivauksen vaikutuksista kasvihuonekaasupäästöihin sekä tietoa laskelmien taustoista.

Raportti: Arvio Suomen CAP-suunnitelman ympäristötoimenpiteiden
vaikuttavuudesta 

Suomen CAP-suunnitelman ympäristövaikuttavuusarvio -sivu

Lue lisää CAP27-valmistelusta: mmm.fi/cap27 

• 17.6.2021 pidetyn CAP-suunnitelmaluonnoksen toimenpiteitä esitelleen tilaisuuden esitykset 
• Luonnos Suomen CAP-suunnitelma Lausuntopalvelu.fi-palvelussa 

Lisätietoja:

Monimuotoisuusvaikutukset: 
tutkimusprofessori Terho Hyvönen, Luke, p. 0295 326 154

Kasvihuonekaasupäästövaikutukset: 
tutkija Liisa Maanavilja, Luke, p. 0295 322 355

Vesistökuormitusvaikutukset: 
johtava tutkija Tapio Salo, Luke, p. 0295 326 516  ja tutkija Riitta Lemola, Luke, p. 0295 326 325
erikoistutkija Jaana Uusi-Kämppä, Luke 0295 326 622

CAP-suunnitelman toimenpiteet:
neuvotteleva virkamies Pia Lehmusvuori (ehdollisuus ja ekojärjestelmä), MMM, p. 0295 162 207
ylitarkastaja Anna Schulman (ympäristökorvaukset), MMM, p. 0295 162 199

Arviointiprosessi: 
neuvotteleva virkamies Eero Pehkonen, MMM, p. 0295 162 217