Ministeri Anttila: Tehostetuista maatalouden ympäristötoimista tulossa esitys

Tehostettuja ympäristötoimia mietitään vesistöjen kannalta erityisen herkille alueille ja kotieläinkeskittymiin. Tarkoituksena on, että uusia keinoja voitaisiin toteuttaa jo ensi vuodesta alkaen. Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja vaihtoehtoisten käyttötapojen löytäminen ovat Anttilan mielestä tulevaisuuden tärkeitä tehtäviä.

Anttila uskoo, että biokaasu voisi osaltaan helpottaa karjanlannasta aiheutuvaa kuormituksen pienentämistä. Käyttöön joudutaan ottamaan myös ns. uusvanhat keinot, kuten viljelykierrot, laidunnus ja nurmen palauttaminen viljelyyn vesistöjen kannalta herkillä alueilla ja yleinen maan kasvukunnosta huolehtiminen.

Valmisteluryhmään tulevat mukaan maa- ja metsätalousministeriön ohella muun muassa ympäristöministeriö, valtiovarainministeriö, Maaseutuvirasto, tuottajat, neuvonta ja ympäristöjärjestöt. Myös EU:n komissiota on informoitu alkavasta valmistelutyöstä.

Anttila korosti, että Suomen maatalouden ravinnekuormitusta Itämerellä yleensä ja rannikkoalueilla erityisesti on saatava pienemmäksi, kuten myös kaikkien muiden toimintojen aiheuttamaa kuormitusta. Anttilan mielestä ympäristöohjelma on maatalouden vastaus tähän haasteeseen. Mutta myös kaukokuormitukseen, kuten Pietarin jätevesiin, on puututtava.

Anttila on ilahtunut siitä, että myös viljelijät itse ovat lähteneet suunnittelemaan uusia ympäristötoimia. Tästä hän pitää hyvänä esimerkkinä Lounais-Suomen ympäristökeskuksen sekä Satakunnan ja Varsinais-Suomen MTK:n yhteistä aloitetta maatalouden vesiensuojeluhankkeesta lounaisessa Suomessa.

Anttila muistutti, että kaikkien maataloustukien saamisen ehtona on, että viljelijät noudattavat hyviä maatalouskäytäntöjä, joihin kuuluu myös vesiensuojeluasioiden huomioon ottaminen kaikissa maatalouden toimissa. Maa- ja metsätalousministeriön tavoite on, että kolmannes maatalouden nykyisistä ravinnepäästöistä saadaan pois vuoteen 2005 mennessä.

Anttilan mielestä väitteet siitä, ettei maatalous olisi tehnyt mitään, voidaan haudata. Lannoitetypen käyttö on vähentynyt 30 prosenttia vuodesta 1995 vuoteen 2006 ja fosforin käyttö 57 prosenttia. Karjanlannasta hehtaaria kohti tuleva typpi ja fosfori ovat alentuneet samana aikana noin 16 prosenttia.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
ministerin erityisavustaja Kaisa Karttunen, p. (09) 1605 3302, 040 849 9077