Ministeri Korkeaoja: Uusiutuva energia avainkysymys

Asia koskettaa niin teollisuutta kuin yksityistä kuluttajaakin, sillä päästöt uhkaavat ylittää aiemmat arviot ilman konkreettisia ja tehokkaita lisätoimia. Energiaomavaraisuutta voidaan kasvattaa lisäämällä metsähakkeen ja polttopuun käyttöä. Jatkossa on edistettävä myös peltoenergian, kierrätyspolttoaineiden ja biokaasun käyttöä.

Polttoteknisistä syistä ja polttoaineen saatavuuden varmistamiseksi puuta ja turvetta on vietävä rinnan eteenpäin. Turve on nyt ministerin mielestä päästökaupassa oudossa seurassa, kun sitä käsitellään yhdessä kivihiilen kanssa. Kauppa- ja teollisuusministeriön laajan turvetutkimuksen valmistuttua olisikin katsottava, voidaanko turpeen asemaa korjata.

Suomen kansallista ilmastostrategiaa on nyt toteutettu pian kolmen vuoden ajan hallituksen vuonna 2001 antaman selonteon ja eduskunnan siitä antaman lausunnon mukaisesti.

- Energiapolitiikkaa on arvioitava ja linjattava uudelleen vähintään kerran vaalikaudessa. Hallitus onkin käynnistänyt ilmasto- ja energiastrategian uusimisen ja perustanut ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmän. Tehtävä on haastava, sillä näyttää siltä, että päästöt ylittävät aiemmat arviot ilman tehokkaita lisätoimia. Valtioneuvosto antanee uusittavan ilmastostrategian selontekona eduskunnalle näillä näkymin ensi vuoden maaliskuussa.

Uudessa ilmastostrategiassa tullaan tarkastelemaan aikaisempaa enemmän muun muassa EU:n sisäisen päästökaupan ja Kioton mekanismien roolia. Uusiutuvan energian käytön lisäämisellä on erittäin merkittävä rooli ilmastostrategian toteuttamisessa. Keskeisiä keinoja uusiutuvien energialähteiden kehittämisessä ovat uuden teknologian kehittäminen ja käyttöönotto, energiaverotus, investointituet, lainsäädäntötoimet ja informaation levittäminen.

Lisätietoja:

maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojan erityisavustaja Jouni Lind, p. 160 53302 ja 050 521 3305