Nuorten ruokavalinnoissa painavat hinta ja maku – he haluavat myös vaikuttaa kulutustottumuksillaan
Nuoret 15-29-vuotiaat pitävät hintaa ja makua tärkeimpinä ruuan ostopäätöksiin vaikuttavina tekijöinä. Hinta on yksi tärkeimmistä valintatekijöistä yhdeksälle kymmenestä ja maku neljälle viidestä. Seuraavina tulevat tuttuus ja terveellisyys (39 %), kotimaisuus (36 %) ja turvallisuus (13 %). Ilmasto- ja ympäristöystävällisyys sekä eläinten hyvinvoinnin huomioiminen jäivät pieneen rooliin (kumpikin 9 %).
Nuoret aikuiset haluavat kulutustottumuksillaan pienentää hiilijalanjälkeään ja tukea kotimaista tuotantoa. He ovat myös valmiita sopeutttamaan kulutustaan yhteiseksi hyväksi kriisien koetellessa yhteiskuntaa. Myös kierrätys, lähituotteiden suosiminen ja joidenkin elintarvikkeiden tai materiaalien välttäminen näkyvät nyt nuorten arvoissa.
Muun muassa nämä asiat näkyvät maa- ja metsätalousministeriön teettämässä nuorisotutkimuksessa, jossa kysyttiin näkemyksiä suomalaisesta maa- ja metsätaloudesta marraskuussa 2022. Venäjän hyökkäyssota ehti vaikuttaa tuloksiin. Kriisiherkkyys näkyy esimerkiksi siinä, että 68 prosenttia vastaajista katsoi, ettei Suomi selviäisi kriiseistä ja häiriötilanteista ilman kotimaista maa- ja metsätaloutta.
Kriisien kolkutellessa Suomenkin porteilla on nuorten halu yhteisen hyvän edistämiseen varsin laajaa. 60 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoi olevansa valmis joustamaan omasta elintasosta ja kulutustottumuksista, jos sillä voi lisätä yhteistä hyvää. Valmiimpia joustamaan muiden hyväksi olivat suurten kaupunkien ja lähiöiden ja esikaupunkien nuoret sekä korkeasti koulutetut.
Nuoret kertovat tehneensä on kulutustottumuksiinsa muutoksia. 54 prosenttia kertoo kierrättävänsä, 45 % kertoo ostavansa käytettyjä tavaroita ja 34 prosenttia säästävänsä energiaa. 37 prosenttia kertoo lisänneensä kotimaisen ja lähiruuan ostamista.
Tärkeimmät syyt kulutustottumusten muutoksille ovat hiilijalanjäljen pienentäminen (48 %) ja kotimaisen työn ja tuotannon tukeminen (42 %). Maaseudun nuorista peräti 55 prosenttia oli tätä mieltä. Seuraavina tulivat eläinten hyvinvointi (39 %) ja vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen.
Vaikka nuoret olivat tyytyväisiä työhön, jota tehdään kotimaisessa maa- ja metsätaloudessa suhteessa kriiseihin varautumiseen, vain puolet piti maa-ja metsätalouden toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja toisaalta toimia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi riittävinä.
”Teimme ensimmäistä kertaa kattavan kyselyn nuorten ostopäätöksiä ohjaavista tekijöistä ja samalla kartoitimme yleisemmin, mitä mieltä nuoret ovat ministeriölle kuuluvasta toimintakentästä. Vaikka erojakin löytyi iän, koulutustason sekä maaseudun ja kaupungin nuorten välillä, on vastauksista helppo löytää punainen lanka”, kertoo kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio. ”Iloitsen, että myös nuoret ymmärtävät, mikä merkitys maa- ja metsätaloudella on, jotta maamme selviytyy myös kriisi- ja häiriötilanteissa”, Husu-Kallio jatkaa.
Maataloutta halutaan tukea ja maaseutu halutaan pitää asuttuna
Kotimaista maatalouden olemassaoloa piti tärkeänä 86 prosenttia vastaajista, ja kahdeksan kymmenestä piti maatalouden tukemista tärkeänä. 64 prosenttia katsoi, että tuottajat huolehtivat tuotantoeläimistä hyvin. Vain kahdeksan prosentin mielestä näin ei ole.
Metsien taloudellisen käytön mahdollisuutta piti tärkeänä 73 prosenttia vastaajista. 62 prosenttia nuorista katsoi, että metsätalous huolehtii hyvin metsien luonnonhoidosta.
Maaseudun asuttuna ja elinvoimaisena pitäminen sai vahvan kannatuksen nuorilta. 78 prosenttia piti tätä tärkeänä. Ajatuksen kannatus oli hyvin tasaista koko Suomessa. Seitsemän kymmenestä uskoi, että maataloudella on suuri vaikutus tämän tavoitteen toteutumiseen.
Kysely antoi myös mielenkiintoista tietoa nuorten aikuisten luontosuhteesta. Suosituin luonnossa oleskelun muoto oli mökkeily ja patikointi tai retkeily luonnossa. Näitä harrasti 26 prosenttia nuorista. Marjastamista tai sienestystä harrasti 19 prosenttia, kalastusta 17 prosenttia ja liikkumista luonnossa esim. hevosen tai koiran kanssa harrasti 14 prosenttia, kuten luontokuvaustakin.
Tietoja tutkimuksesta: Aula Research toteutti maa-ja metsätalousministeriön toimeksiannosta kyselytutkimuksen 15–29-vuotiaiden nuorten ja nuorten aikuisten parissa. Kyselyn aineisto on kerätty 7.11.–23.11.2022. Vastaajia on 1504 ja aineisto on painotettu ja kiintiöity vastaamaan 15–29 -vuotiasta väestöä iän ja sukupuolen sekä asuinmaakunnan mukaan. Kyselyn virhemarginaali on 2,5 prosenttia suuntaansa.
Lisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä:
Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio p. 0295162184, sähköposti: jaana.husu-kallio (at) gov.fi
Viestintäjohtaja Janne Impiö p. 0295 162 064, sähköposti: janne.impio (at) gov.fi
Kouluruokakoordinaattori Virpi Kulomaa p. 0295 162 260, sähköposti: virpi.kulomaa (at) gov.fi
