Suurpetojen aiheuttamien koira-, kotieläin- ja irtaimistovahinkojen korvaaminen nopeutuu

Vuoden 2020 alusta alkaen kunnat voivat maksaa suurpetojen aiheuttamat koira-, kotieläin- ja irtaimistovahingot aina täysimääräisesti ja heti korvauspäätöksen jälkeen. Suurpetojen aiheuttamia poro-, kotieläin- ja maatalousvahinkoja korvattiin vuonna 2018 noin 7,7 miljoonan euron arvosta, mistä suurin osa oli porovahinkoja. Kotieläinvahinkoja voidaan ehkäistä esimerkiksi petoaitojen avulla.

Ensi vuoden alusta alkaen suurpetojen aiheuttamien kotieläin- ja irtaimistovahinkojen korvaaminen nopeutuu. Poro- ja maatalousvahingot maksetaan edelleen vahinkovuotta seuraavana vuonna, koska molemmissa on laskennallisia elementtejä, jotka eivät ole tiedossa hakemusta jätettäessä.

–Ensi vuoden alusta alkaen suurpetojen aiheuttamien koira-, mehiläis-, kotieläin- ja irtaimistovahinkojen korvaukset voidaan maksaa heti korvaushakemusten käsittelyn jälkeen hakijalle. Suden aiheuttamien koira- ja kotieläinvahinkojen täysimääräinen ja nopeampi korvaaminen on myös toimenpide, joka on kirjattu tuoreeseen susikannan hoitosuunnitelmaan ja mikä nähtiin valmistelun yhteydessä tärkeänä, maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Jussi Laanikari toteaa.

Korvaamisen nopeutuminen mahdollistui maaliskuussa voimaan tulleen riistavahinkolain muutoksen myötä.

–Petovahinkojen ripeä korvaus on ollut tavoitteena pitkään. Lakimuutoksen ja määrärahojen riittävän tason myötä siihen avautui mahdollisuus, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä toteaa.

Porovahinkojen korvaussummat pienentyneet

Suurpetojen aiheuttamien vahinkojen arvo oli viime vuonna riistavahinkorekisterin tietojen mukaan noin 7,7 miljoonaa euroa, joista suurin osa oli porovahinkoja (noin 7,2 miljoonaa euroa). Tänä vuonna (tilanne 4.12.2019) porovahinkojen arvo on noin 5,7 miljoonaa euroa.  Ahma aiheuttaa eniten porovahinkoja - enemmän kuin kolme muuta suurpetoa yhteensä. Porovahinkojen korvaussummat ovat pienentyneet vuoden 2017 jälkeen ns. Lex Halla -korvauksen poistuttua ja porovahinkojen lukumäärän vähennyttyä.

Suurpetojen aiheuttamien kotieläinvahinkojen arvo (kotieläinvahinkoihin lasketaan esimerkiksi lammas-, nauta-, mehiläis-, irtaimisto-, koira- ja muut vahingot) oli vuonna 2018 noin 380 000 euroa ja maatalousvahinkojen noin 90 000 euroa. Tänä vuonna vahinkojen määrä (tilanne 4.12.2019) on pysynyt melko lailla samalla tasolla. Suurin osa kotieläinvahingoista on karhun ja suden aiheuttamia. Karhun aiheuttamista vahingoista valtaosa kohdistuu mehiläisiin ja lampaisiin, susien aiheuttamista puolestaan koiriin ja lampaisiin. Viljelyksille vahinkoja aiheuttaa lähinnä karhu.

Suurpedoista susi aiheuttaa eniten koiravahinkoja, mikä on yksi isoimmista susiin liittyvistä konflikteista. Pääsääntöisesti vahingot kohdistuvat metsästyskoiriin. Viime vuonna suden aiheuttamia koiravahinkoja korvattiin noin 85 000 euron arvosta. Tänä vuonna (tilanne 4.12.2019) sudet ovat aiheuttaneet koiravahinkoja viime vuotta enemmän eli noin 140 000 euron arvosta.

Vahinkoilmoitus kotieläin-, irtaimisto- sekä viljelysvahingoista tehdään vahinkopaikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, joka tarkistaa ja arvioi suurpetojen aiheuttamat vahingot. Korvaushakemus toimitetaan hakijan kotipaikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle.

Suurpetovahinkojen ennaltaehkäisy ja vahinkoperusteiset poikkeusluvat

Suurpetovahinkoja voidaan ehkäistä muun muassa kotieläinten ja mehiläistarhojen suojaukseen suunnitelluilla petoaidoilla, joita Suomen riistakeskus voi myöntää hakijoille. Susien aiheuttamia metsästyskoiravahinkoja voidaan pyrkiä ehkäisemään esimerkiksi tunnistamalla susien läsnäolo alueella tai käyttämällä erilaisia suojavarusteita. Koiravahinkoja sattuu myös piha-alueilla tyypillisesti ilta- tai yöaikaan, minkä takia koiria ei susialueilla tulisi laskea illalla tai yöllä vapaaksi. Neuvontaa vahinkojen ehkäisyyn saa Suomen riistakeskuksen aluetoimistoilta.

Niissä tilanteissa, joissa suurpedot aiheuttavat erityisen merkittäviä vahinkoja, eikä ennaltaehkäisystä ole riittävää apua, on suurpeto mahdollista tappaa Suomen riistakeskuksen päätöksellä myönnettävällä vahinkoperusteisella poikkeusluvalla. Poikkeuslupa voidaan myös myöntää turvallisuusperusteisesti. Vahinkoperusteisia poikkeuslupia käytetään pääasiassa suden kohdalla. Ahman kohdalla on myönnetty poikkeuslupia vain merkittävien porovahinkojen estämiseksi itäisellä ja pohjoisella poronhoitoalueella.  Ilveksen ja karhun kohdalla käytetään pääasiassa kannanhoidollisia poikkeuslupia.

Susi kuten karhu ja ilveskin ovat EU:n luontodirektiivin perusteella Suomessa tiukasti suojeltu lajeja (liite IV ja kun susi on poronhoitoalueella, se luetaan liitteen V lajeihin), joiden suojelusta voidaan poiketa vain direktiivissä ja kansallisessa lainsäädännössä määritellyin ehdoin. Lupaharkintaa rajaa lisäksi oikeuskäytäntö. Ahma kuuluu direktiivin liitteen II ensisijaisesti suojeltaviin lajeihin, joiden suojelemiseksi on osoitettava erityisten suojelutoimien alueita.

Suomen riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen kertoo, että vahinkoperusteinen poikkeuslupa voidaan myöntää silloin, kun kaikki poikkeusluvan edellytykset täyttyvät. Poikkeuslupaharkinnassa on ensin harkittava pääperuste, kuten suden aiheuttamat vahingot, poikkeusluvalle. Sen jälkeen on arvioitava, onko ongelmaan muuta tyydyttävää ratkaisua ja onko niitä otettu käyttöön. Lisäksi otetaan huomioon vahingot, uhka-arvio, hakemuksen kohdistaminen haittaa aiheuttavaan yksilöön ja susikannan koko sekä elinvoimaisuus alueella. Suomen riistakeskus tarjoaa neuvontaa poikkeuslupiin liittyen.

–Lupaharkinta on aina tapauskohtaista ja edellyttää useiden eri näkökulmien yhtäaikaista tarkastelua, Härkönen toteaa.

Vuonna 2018 poronhoitoalueella saatiin Suomen riistakeskuksen myöntämillä poikkeusluvilla saaliiksi 10 sutta ja muualla Suomessa kuusi. Tänä vuonna saaliiksi on saatu vahinkoperusteilla poikkeusluvilla poronhoitoalueella yhteensä 19 sutta. Muun Suomen osalta vuonna 2019 poikkeusluvalla on lopetettu yksi susi.

Liitteet:
Suurpetojen aiheuttamat kotieläin-, maatalous- ja porovahingot 2010-luvulla
Suurpetojen aiheuttamat porovahingot 2010-luvulla
Suurpetojen aiheuttamat kotieläin- ja maatalousvahingot 2010-luvulla

Linkit:
Tietoa suurpetovahingoista maa- ja metsätalousministeriön sivuilla
Lisätietoja suurpetovahinkojen ennaltaehkäisystä (Suomen riistakeskus)
Uutinen ”Koiravahinkojen riski susialueilla kasvaa syksyllä” (Suomen riistakeskus)
Poikkeuslupien hakemiseen liittyvät lomakkeet (Suomen riistakeskus)
Suomen susikannan hoitosuunnitelma

Lisätietoja:
erityisasiantuntija Jussi Laanikari, erätalousyksikkö, maa- ja metsätalousministeriö (suurpetovahingot) p. 029 516 2432, jussi.laanikari@mmm.fi
neuvotteleva virkamies Sami Niemi, erätalousyksikkö, maa- ja metsätalousministeriö (susikannan hoitosuunnitelma) p. 029 516 2391, sami.niemi@mmm.fi
julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen, Suomen riistakeskus (poikkeusluvat)
p. 029 431 2104, sauli.harkonen@riista.fi