Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Turvepelloilta päästövähennyksiä – paikkatieto avuksi

Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman hankkeet -sivulle

Toteuttaja

Luonnonvarakeskus

Hankkeen kuvaus

Kesto: 2020–2021

Turvepeltojen hiilidioksidi- ja dityppioksidipäästöt ovat yli puolet maatalouden kokonaispäästöistä, vaikka niiden pinta-ala on noin 10 prosenttia viljellystä alasta. Turvepeltojen vettäminen joko kosteikkoviljelyyn tai luonnontilaista muistuttaviksi suoalueiksi voisi olla ratkaisu energia- ja maankäyttösektorien päästövähennyksiin ja tukisi myös EU:n strategisen pitkän aikavälin vision tavoitetta ennallistaa suuria hiilipäästöjä tuottavat turvealueet. Paikkatieto- ja viljelyhistoria-aineistoja yhdistämällä voidaan löytää erilaisten päästövähennystoimien piiriin soveltuvimmat turvepellot.

Hankkeen tavoitteena on:

  • auttaa kohdentamaan ilmastotoimia tehokkaasti kartoittamalla koko Manner-Suomen alueelta turvepeltojen joukosta ne kohteet jotka sekä hydrologialtaan että taloudellisilta reunaehdoiltaan sopivat parhaiten päästövähennysten tuottamiseen.
  • tuottaa alueelliset luvut paksu- ja ohutturpeisista turvepelloista, jotka ovat ruuantuotannon kannalta vähämerkityksellisiä ja arvioida kohteiden vettämiskelpoisuus.
  • löytää alueita, joista turvepeltojen vettäminen voidaan aloittaa maatalouselinkeinoa suuresti haittaamatta. Vetetty alue voidaan ohjata joko kosteikkoviljelyyn tai luonnontilaisuutta tavoittelevien ennallistamistoimien piiriin.

Hanke tuottaa kaksiportaisen informaation pohjalta kartan orgaanisista peltolohkoista, joista erottuvat korostettuna ne peltolohkot jotka ovat potentiaalisia kohteita ennallistamiseen tai kosteikkoviljelyyn. Tähän tietoon yhdistetään viljelijän oma arvio pellon ojituksen ja kuivatuksen tilanteesta Peltomaan laatutesti- aineistosta. Vaikka oma arvio ei ole luotettavaa tilastollista tietoa, aineistosta toivotaan varmistusta sille, että huono ojitus usein johtaa laajaperäisyyteen. Tätä tulosta voidaan käyttää havainnollistamaan ongelmaa, joka turpeen kulumiseen liittyy. Lisäksi voidaan arvioida salaojitussuunnitelmien käyttökelpoisuutta vetettävien alueiden valinnassa ja luoda kriteerit sille, miten olemassa oleva suunnitelma tai jo toteutettu investointi otetaan huomioon vettämistoimien kohdentamisessa.

Analyysi edistää turvepeltojen ennallistamista ja kosteikkoviljelyä osoittamalla alueita, joille voidaan perustaa alkuvaiheessa vettämistoimien testialustoja ja myöhemmin mahdollisia keskittymiä. Tulokset edesauttavat maatalous- ja maankäyttösektorin ilmastotoimien entistä parempaa kohdentamista.

Hanke edistää Suomen hiilineutraaliustavoitetta 2035 ja hallitusohjelman maankäyttösektorin ilmastotavoitteita.

Lisätietoja 

Kristiina Regina, Luonnonvarakeskus, etunimi.sukunimi(at)luke.fi, puh. 029 532 6474