Ihmiset EU-valmistelun takana 2
Brysselin maataloustiimin hektinen työrupeama on ohi

Maa- ja metsätalousministeriö 29.1.2020 16.56
Tiedote
Suomen EU-puheenjohtajakauden virkamiehiä: Sanna-Helena Fallenius, Kari Valonen ja Osmo Rönty.

Suomen EU-edustuston maataloustiimillä on jo aikaa haastattelutuokioon muutama päivä ennen joulua. Suomen pj-kauden viimeinen maatalous- ja kalastusneuvosto on takanapäin. CAP-uudistuksesta Suomi antoi etenemisraportin, suuri uudistus jäi Kroatialle jatkovalmisteluun.

Itse asiassa työtahti alkoi hiljentyä jo Suomen itsenäisyyspäivän tienoilla, kun viimeiset asiat saatiin neuvostoputkeen, kertoo maatalousneuvos Kari Valonen, joka on käytännössä ollut Suomen tiimin ”pää” Brysselissä, vaikka muodollisesti tällaista asemaa hänellä ei ollutkaan. Valonen  johti maatalouden erityiskomiteaa Brysselissä, mikä toi hänelle lisää näkyvyyttä.

Maataloustiimiin kuuluivat myös erityisasiantuntijat Sanna-Helena Fallenius, Osmo Rönty ja Tapio Kytölä. Kullakin oli oma siivunsa työssä, mutta asioita hoidettiin myös yhteisesti. EUE:n AGRIFISH-tiimiin kuuluivat  myös elintarvike-, kasvinterveys- ja eläinlääkintäasioista vastanneet erityisasiantuntijat Kirsi Heinonen ja Ari Hörman sekä kalastusasioista vastanneet Jarmo Vilhunen ja Riitta Rahkonen.

Kolmen pj-kauden veteraanit

Valonen ja Rönty ovat varsinaisia ”EU-marinoituja” virkamiehiä. Kumpikin on kokenut kolme Suomen EU-puheenjohtajuutta. Valonen laskee viettäneensä Brysselissä kuitenkin vain kolme vuotta Rönnyn 9 vuotta vastaan. Valonen on sen sijaan matkustanut lentämällä niin paljon Brysseliin, että on saanut elinikäisen ”kultakortin” lennoille.

Valonen korostaa, ettei hän ole tiimin päällikkö, mutta ”joutuu olemaan” sen puhuva pää, keulakuva. Kuitenkin kokoukset joita hän johti maatalouden erityiskomiteassa olivat vain jäävuoren huippu työstä.

Konkreettinen puheenjohtajuustyö alkoi jo puolisen vuotta ennen varsinaista kautta muun muassa kokousten asialistojen laatimisella. ”Puheenjohtajakaudelle oli suunnitelma, jota sitten lähdettiin valmistelemaan takaisinlaskennalla”, Valonen kuvailee. Kaikki piti valmistella etukäteen ja etupäässä itse, kokoustilojen ja tulkkauksen varaamisesta alkaen.

EU-prosessi kulkee siis kuin juna, eikä puheenjohtajamaan vaihtuminen saa siihen vaikuttaa. Eroja eri maiden tyylissä kuitenkin on. Suomalaiset saivat kiitosta mm. siitä, että asiakirjat lähetettiin jäsenmaille hyvissä ajoin ennen kokouksia. Näin ei aina ole ollut.

Lopulta aikaperspektiivi muuttui kesken Suomen pj-kauden: CAP-uudistuksen yleisnäkemys oli tarkoitus saada syksyn aikana valmiiksi, mutta lokakuussa selvisi, että rajoituskehyksestä ei saada sopua aikaan. ”Silloin paineet helpottivat”, sanoo Rönty.

Jos rahoituskehys olisi todella lyöty lukkoon syksyllä, olisi Valosen mukaan ”kylmästi laskettu millainen CAP:n yleisesitys menee läpi ja valmisteltu asia sen mukaisesti joulukuun neuvostoon”. ”Ja se olisi ollut raskas työ.”

Pj-kaudella virkamiehillä eri rooli

Pj-maan virkamiesten työstä valtaosan vie säädöstekstien hiominen, jota tehdään yhdessä neuvoston sihteeristön virkamiesten ja komission asiantuntijoiden kanssa. Sitten ne tarjoillaan jäsenmaille ja toivotaan että ne ovat niin realistisia, että menevät läpi. ”Pienikin muutos voi aiheuttaa monenlaista ongelmaa. Paras on näissä asioissa hyvän pahin vihollinen”, Valonen hymähtää.

Puheenjohtajuuskaudella Brysselin virkamiehen rooli on erilainen kuin muulloin. ”Silloin ei haeta hyväksyntää Suomesta, mutta pidetään Suomi ajan tasalla. Pahimmillaan Suomi saattaisi vastustaa muotoilujamme, mutta ei sellaista nyt tapahtunut”, Osmo Rönty kuvailee.

Puheenjohtajana Suomi ei käyttänyt puheenvuoroja eikä se ottanut kantaa asioihin työryhmissä. ”Mutta kyllä suomalainen näkökulma tulee esille muotoilemissamme pykälissä”, Valonen sanoo.

Työn uuvuttamat virkamiehet ovat jo joulun alla helpottuneita ja tyytyväisiä. ”Kyllä tämä on ollut kiehtovaa työtä. On ollut monimutkaisia vyyhtejä, joita olemme saaneet ratkoa”, Rönty sanoo. ”Sellaisesta tule hyvä fiilis.”

”Ja tasapainotetaan erilaisia intressejä ja haetaan kompromisseja ihmisten ja instituutioiden välille”, Valonen lisää. ”Siitä saa henkistä pääomaa.”

Metsä- ja biotalousasioissa huippuhetkiä

Lukemattomissa neuvotteluissa kokemusta hankkinut Valonen ei näe niinkään suuria eroja kansallisuuksien välillä kuin persoonallisuuksien välillä. Jotkut saattavat ruveta huutamaankin kokouksissa, hän kuvailee.

Suomen puheenjohtajuutta neuvostossa vetänyt ministeri Jari Leppä saa virkamiehiltä kiitosta roolinsa hoitamisesta.

”Lepällä on hyvä ja rohkea tyyli. On helppo nähdä, kuinka hän piti puheenjohtajan roolista ja kuinka hyvin hän otti tuon roolin haltuunsa. Hän pärjää kaikkien kanssa”, miehet summaavat.

Valosen ohella Sanna-Helena Fallenius on ollut lyhyellä komennuksella Brysselissä, tosin kokemusta kaupungista on jo yhteensä yli kolme vuotta. Tiimin neljäs lenkki Tapio Kytölä on nelikon kokenein Brysselin-asukki, vuosia takana jo 16, niistä osa tosin toimittajana ja MTK:n edustajana EU-pääkaupungissa.

Kytölä on ollut mukana CAP-uudistuksessa, mutta myös leipälajissaan metsäasioissa. Hän oli mukana valmistelemassa neuvoston päätelmiä maailman metsistä. Päätelmät saatiin läpi joulukuun neuvostossa ja oli metsäasioissa iso tapaus. Kun vielä biotaloudestakin esiteltiin neuvoston päätelmät, pitää Kytölä joulukuun neuvostoa yhdenlaisena huipentumana urallaan.

Fallenius ihailee myös Kytölän kykyä luoda ja hoitaa suhteita Euroopan parlamenttiin. ”Puheenjohtajakaudella ei tietenkään voi samalla tavalla tehdä parlamenttivaikuttamista niin kuin muulloin”, Kytölä huomauttaa.

EU-virkamiehet ja ministeri Jari Leppä avustajineen Finlandiatalolla 24. syyskuuta 20019.

Kuva: Ministeri Jari Leppä avustajineen ja virkamiehineen Finlandia-talossa 24. syyskuuta 2019. Takarivissä keskellä Tapio Kytölä, Kari Valonen, Osmo Rönty ja Sanna-Helena Fallenius.

Palkitsevaa yhteistyötä Brysselin malliinKuvan ominaisuudet

Myös Fallenius huokuu hyvää mieltä työrupeaman ollessa jotakuinkin valmis. ”Pj-kausi on ollut todella mielenkiintoinen, olen tuntenut, kuinka voi todellakin vaikuttaa. Ehkei niinkään Suomen vaan koko EU:n puolesta.”

Suomalaiset ovat tehneet parhaansa yhteisen asian eteen, ja sen tuntee Brysselissä Falleniuksen mukaan monin tavoin. ”Täällä oppii näkemään kokonaisuutta. Ja toisaalta, jos emme hoitaisi leiviskäämme kunnolla, se olisi haitaksi isänmaalle.”

Fallenius sanoo nauttineensa myös yhteistyöstä neuvoston ja komission edustajien kanssa. Apua on ollut aina saatavilla. Toisaalta kroaatit ovat jo olleet aktiivisesti mukana suomalaisten rinnalla valmistautumassa omaan pj-kauteensa.

Syksyn työtahti oli Suomen EU-edustuston ”maataloussiivessä” kova. ”Ei tässä ole juuri muuta elämää ehtinyt olla”, Kytölä kuittaa. Selvääkin selvempää oli, että kaikki neljä virkamiestä matkustivat jouluksi koto-Suomeen toipumaan.

Teksti ja kuvat: Pekka Väisänen, MMM viestintäyksikkö