EU:n maatalouspolitiikan tulevaisuus esillä maatalous- ja kalastusneuvostossa
EU:n maatalousministerit pyrkivät maaliskuun kokouksessaan sopimaan päätelmistä EU:n maatalouspolitiikan tulevaisuudesta. Esillä ovat myös maatalouspolitiikan yksinkertaistaminen, eläinten hyvinvointipolitiikan arviointi sekä YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO. Suomea kokouksessa edustaa maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila.
Puheenjohtajamaa Unkari on laatinut neuvostossa talvella 2010 - 2011 käytyjen keskustelujen perusteella luonnoksen neuvoston päätelmiksi yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuudesta. Päätelmien mukaan jatkossakin tarvitaan vahvaa kahteen pilariin, suoriin tukiin ja markkinatoimenpiteisiin sekä maaseudun kehittämiseen, perustuvaa yhteistä maatalouspolitiikkaa, jolla on asianmukainen rahoitus. Yhteisen maatalouspolitiikan vihertämiseen suhtaudutaan myönteisesti, mutta se on pantava toimeen yksinkertaisella ja kustannustehokkaalla tavalla.
Luonnonhaittakorvauksen tehokkuutta tulisi päätelmäluonnoksen mukaan parantaa. Tuotantoon sidotut tuet voisivat jatkua erityisillä sektoreilla ja alueilla. Markkinatoimia voitaisiin jatkossakin käyttää yhteisessä maatalouspolitiikassa turvaverkkona. Maaseudun kehittämispolitiikan katsotaan toimineen tehokkaasti ja sen rooli kilpailukyvyn, modernisaation ja maatalouden ylläpitämisen osalta on ollut merkittävä. Nuoriin viljelijöihin kohdistuvia, sukupolvenvaihdoksiin, tilanpidon aloittamiseen ja tilarakenteen kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä olisi kehitettävä. Suomi pitää päätelmäluonnosta tasapainoisena ja voi sen hyväksyä.
Neuvosto käsittelee myös ehdotuksia yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamiseksi. Avainalueita ovat tukijärjestelmien yksinkertaistaminen ja hallinnollisten kustannusten vähentäminen, riskiin perustuva lähestymistapa tarkastuksissa, jäsenmaiden harkintavallan ja joustavuuden lisääminen maaseudun kehittämisessä, suhteellisuus valvonnassa ja rangaistuksissa, maatalouspolitiikan parempi läpinäkyvyys sekä teknologian tehokkaampi hyväksikäyttö. Ehdotuksia tukee 24 jäsenmaata, myös Suomi.
Ministerit tarkastelevat EU:n eläinten hyvinvointipolitiikasta suoritettua arviointia puheenjohtajavaltio Unkarin pyynnöstä. Suomi katsoo, että eläinten hyvinvoinnista tarvitaan EU-tasolla puitelaki. Säädösten tulee perustua aina luotettavaan tieteelliseen tietoon. Suomi pitää hyvänä, että eläinten hyvinvointia tarkastellaan ympäristötekijöiden rinnalla myös eläimiin itseensä liittyvien tekijöiden valossa eli Welfare quality® -järjestelmän avulla.
Ministereiden lounaskeskustelussa aiheena on YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO, jonka yleiskokouksessa kesä-heinäkuun vaihteessa valitaan järjestölle uusi pääjohtaja. Ehdokkaita virkaan on yhteensä kuusi, joista kaksi EU-maista. Pääjohtajan toimikausi on neljä vuotta ja hänet voidaan valita yhdelle lisäkaudelle. FAO:n roolia ruokaturvan kannalta keskeisenä toimijana on viime vuosina vaikeuttanut kankea hallinto. Siksi nyt valittavalle uudelle pääjohtajalle asetetaan poikkeuksellisen suuria odotuksia.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
maatalousneuvos Kari Valonen, p. (09) 160 52428, 040 751 8407 (maatalous)
osastopäällikkö Matti Aho, p. (09) 160 53380, 040 516 9857 (eläinten hyvinvointi ja elintarvikkeet)
