Maa- ja metsätalousministeriön blogi

Maa- ja metsätalousministeriön blogi

Ilmastotavoitteita ei saavuteta peruutuspeiliin katsomalla

Tuula Packalen Julkaisupäivä 16.6.2022 8.56 Blogit MMM

Luonnonvarakeskus julkaisi toukokuussa 2022 kasvihuonekaasuinventaarion pikaennakon maankäyttösektorilta vuodelle 2021. Julkisessa keskustelussa pikaennakkotiedon on tulkittu ennustavan myös tulossa olevien vuosien kasvihuonekaasuinventaarion tulosta, jota käytetään, kun arvioidaan Suomen maankäyttösektorin ilmastotavoitteiden saavuttamista. Tulevaisuutta ei kuitenkaan ennusteta eikä tavoitteita saavuteta peruutuspeiliin katsomalla.

Kasvihuonekaasuinventaariossa seurataan päästöjä ja poistumia. Suomessa kasvihuonekaasujen, aerosolien ja kasvihuonekaasujen esiasteen poistumia ilmakehästä arvioidaan biomassan kasvulla.  Vuoden 2021 pikaennakossa oletettiin, että puuston kokonaisbiomassan kasvussa on tapahtunut saman suuruinen alenema (noin neljä prosenttia) kuin valtakunnan metsien 13. inventoinnin (VMI13) puuston tilavuuden kasvua koskevissa tuloksissa. Tästä alenemasta huolimatta metsiin sitoutui enemmän hiiltä kuin ne sitä laskennallisesti ilmakehään päästivät. Metsien hiilensidonta ei kuitenkaan riittänyt kompensoimaan muiden maankäyttösektorin luokkien päästöjä. Pikaennakon laskennassa tehtyjen muutosten vuoksi käytettävissä ei ole vielä vertailukelpoista aikasarjaa aiemmilta vuosilta. Inventaarion peruutuspeili ei siis näytä vielä yhtä vuotta kauemmas.

Vuotta 2021 koskevan pikaennakon on tulkittu ennustavan tulevien vuosien maankäyttösektorin kasvihuonekaasuinventaarion tulosta, jota käytetään arvioitaessa Suomen ilmastotavoitteiden (2035) saavuttamista. Lisäksi on spekuloitu Euroopan unionin lainsäädännössä olevan ilmastotavoitteen ja metsien hiilinieluvertailutason alituksella sekä niistä seuraavilla velvoitteilla tai maksuilla. Metsien vertailutasolla tarkoitetaan EU-asetuksessa tasoa, johon kautta 2021–2025 koskevia kasvihuonekaasuinventaarion mukaisia metsien hiilinieluarvoja verrataan vuonna 2027, kun arvioidaan Suomen maankäyttösektorin päästötavoitteen saavuttamista.

Pikaennakon kanssa yhteismitallista vertailutasoa ei ole vielä laskettu. Huhut velvoitteista ja maksuista ovat siis ennenaikaisia, koska ennen vuotta 2027 arviot hiilinieluista ehtivät muuttua moneen kertaan ja monista eri syistä. Myös tavoitteet voivat muuttua. Parhaillaan EU:ssa neuvotellaan maankäyttösektorin ilmastotavoitteista vuosiksi 2021–2030. EU:n asetuksessa tulevaisuutta koskevat nielutavoitteet pohjautuvat aiemman tilanteen ja kehityksen raportteihin. Jos nettonielu on uusissa, teknisesti korjatuissa raporteissa aiemmin raportoitua pienempi, myös tulevaisuutta koskevan tavoitetason tulisi vastaavasti alentua. Peruutuspeilistä ei voi katsoa eteenpäin.

Keskustelussa on jäänyt vähemmälle huomiolle, että valtioneuvosto on jo käynnistänyt ja suunnittelee lisää toimia, joilla vähennetään päästöjä ja vahvistetaan nieluja. Ensimmäiset hallitusohjelman mukaiset hiilinieluja vahvistavat ilmastotoimet käynnistyivät omistajapoliittisilla linjauksilla valtion metsissä. Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma (KAISU), ilmasto- ja energiastrategia, maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma (MISU) ja kansallinen metsästrategia nojautuvat usean tutkimuslaitoksen –  Teknologian tutkimuskeskus VTT:n, Luonnonvarakeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Pellervon taloustutkimus PTT:n – yhteistyönä laskemiin HIISI-skenaarioihin, jotka ovat paras käytettävissä oleva tietolähde, kun halutaan arvioida ilmastotavoitteiden saavuttamismahdollisuuksia. Perusskenaario kuvaa nykytoimien ja politiikkaskenaario lisätoimien mukaisen kehityskulun – mukaan lukien arviot kasvihuonekaasupäästöistä ja -poistumista.

HIISI-skenaarioiden metsälaskelmat on tehty VMI-aineistosta menetelmällä, johon on sisäänrakennettu lähes kaikki ne metsiä sekä niiden kasvua ja käsittelyä koskevat muutokset, jotka tutkijoiden mukaan saattavat selittää VMI13:ssa havaittua kasvun alenemaa. Metsälaskelmien päivitykseen ei ole vielä tieteellisiä perusteita. Luonnonvarakeskuksen tutkijat vasta selvittävät, mistä metsien ja erityisesti männyn kasvun väheneminen johtuu ja onko muutos kertaluontoinen vai pysyvä.

Koska HIISI-skenaariot on laskettu ennen Ukrainan sotaa ja sen aiheuttamia pakotteita ja vastapakotteita, skenaarioiden herkkyyttä globaalin markkinatalouden kuten puun tuonnin ja tuotteiden kysynnän muutoksille on syytä tarkastella. Riskien hallinnan näkökulmasta epävarma tulevaisuus kannustaa niihin toimiin, jotka vievät oikeaan suuntaan riippumatta siitä, mihin suuntaan toimintaympäristö kehittyy. Valtioneuvoston ilmastotoimet metsien kasvun ja elinvoimaisuuden vahvistamiseksi ovat varmoja valintoja. Samalla on myös vähennettävä maaperän ja erityisesti turvemaiden päästöjä. Nämä kaikki oikean suuntaiset ja laajasti kannatetut toimenpiteet on sisällytetty maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaan. Nyt on siis toimeenpanon aika!

Kirjoittaja on maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston osastopäällikkö. Packalen on aiemmin toiminut metsäsuunnittelun tutkimusprofessorina ja ohjelmajohtajana Luonnonvarakeskuksessa sekä Ilmastopaneelin ja Suomen metsäneuvoston jäsenenä. 

EU ja kansainväliset asiat Lainsäädäntö Luonto ja ilmasto MMM Metsät Poimi uutisnostoksi Tutkimus ja kehittäminen Tuula Packalen

Lisää kommentteja

Syötä kommenttisi tähän.