Maa- ja metsätalousministeriön blogi

Kattavammalla DNA-seurannalla tarkempaa tietoa susikannasta

Sami Niemi Julkaisupäivä 12.2.2021 14.42 Blogit MMM

Suomessa käydään vuodesta toiseen samanlaisena toistuvaa keskustelua susiyksilöiden määrästä. Unohdetaan, että Luonnonvarakeskuksen suden kanta-arvio kuvaa maaliskuun tilannetta ennen pentujen syntymää ja että siinä keskitytään reviirin merkanneisiin susilaumoihin ja -pareihin. Yhä kattavamman DNA-seurannan myötä tähän toivoisi tulevan muutosta. Ruotsissa vastaavaa kädenvääntöä susien määrästä ei ole. Siellä DNA-seuranta onkin vuosikausia ollut keskeisin susitiedon lähde. 
 
Ruotsissa näytteiden keräämisestä vastaavat lääninhallitusten palkkalistoilla olevat kenttähenkilöt. Heitä on läänistä riippuen 1 - 3 henkilöä ja jokaisella käytössään maastokelpoinen auto ja moottorikelkka. Näiden kenttähenkilöiden lisäksi viimeisen parin vuoden aikana, kun Ruotsissa on ollut niin sanottu tehoseuranta, myös metsästäjät ovat keränneet näytteitä. Viime vuonna metsästäjät keräsivät noin kolmanneksen näytteistä. 
 
Ruotsissa susien jätösten keruu aloitetaan lokakuun alussa ja se kestää maaliskuun loppuun. Viikoittain Ruotsin Viltskadecenter julkistaa kumulatiivisen tiedon DNA-analyysien avulla tunnistetuista reviirin merkanneista pareista ja perhelaumoista. Olennaista Ruotsissa ei ole yksittäisten susien määrä – vaan nimenomaisesti perhelaumat ja parit. Viimeisimmän 8.2. julkistetun raportin mukaan Ruotsissa on tunnistettu 6 reviirin merkannutta paria ja 28 perhelaumaa. 
 
Vaikka Suomessa näin kattavaan seurantaan ei ole resursseja, niin mallia voidaan naapureiltamme silti ottaa. Suomessakin huomio tulisi kohdistaa yksittäisten susien määrästä nimenomaisesti perhelaumoihin ja reviirin merkanneisiin pareihin. Tämähän linjattiin jo vuoden 2019 hoitosuunnitelmassa ja toivoa sopii, että myös tiedotusvälineissä ja julkisessa keskustelussa keskityttäisiin tähän iänikuisen susiyksilöiden määrään keskittyvän keskustelun sijasta. 
 
Tämän vuoden aikana Luonnonvarakeskus ja Suomen riistakeskus ovat kehittäneet Suomen resursseihin soveltuvaa tapaa tukea DNA-näytekeräyksillä suurpetoyhdyshenkilöiden varmistamiin Tassu-havaintoihin perustuvaa kannanseurantaa. DNA-seurantaa hyödynnetään Tassu-havaintojen ja muun aineiston ohella kesäkuussa julkaistavassa suden kanta-arviossa. 

Maantieteellisesti yhä kattavammalla DNA-näytekeräyksellä mahdollistetaan entistä paremmin erillisten reviirien tunnistaminen, vaeltavien nuorten susien seuranta, sukulaisuussuhteiden määrittäminen ja tieto lisääntyvistä susiyksilöistä. Yhden viikonlopun lumijälkilaskennalla tähän ei päästä.

Kirjoittaja on maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston erätalousyksikön neuvotteleva virkamies.
 

Eläimet ja kasvit MMM Riista Sami Niemi Suurpedot

Lisää kommentteja