MMM:n yleinen blogi

Kunnissa tapahtuu paljon

Mirja Metsälä Julkaisupäivä 4.10.2017 11.35 Blogit MMM

Eteenpäin menoa

Laserkeilaus- ja viistokuvausaineistot tulevat. Saimme toisen kaupungin seminaariesityksestä kimmokkeen ruveta automatisoimaan laseraineistosta saatavien kattojen - ja muillakin tavoilla hankittujen kattojen - tuomista tietokantaan osaksi 3D-rakennuksia, jotka puolestaan ovat osa suunnittelun 3D-lähtötietomallia.  Alle viikossa ohjelmaympäristö alkuun pääsemiseksi oli pystyssä, ja sama toimintamalli kuului levinneen pariin muuhunkin kaupunkiin. - Tietysti ensin tarvitaan ne katot. Tähän voisi väliin mainostaa kotimaista laser- ja kuva-aineistojen käsittelyohjelmaperhettä, mutta kaikkihan tuntevat sen jo. Meilläkin yksi insinööri on jo jonkin aikaa tutkinut sillä erilaisten, varsinkin uav-peräisten, pistepilviaineistojen käsittelyä ja mm. juuri kattojen tunnistamista pistepilvistä.

Erään tiukan iltapäivän päätteeksi ehdin vasta myöhään kyselemään, mikä aineistojen vastaanoton tilanne on. Kollegani sanoi menevänsä seuraavana päivänä tehotyöasemalle käymään aineistoa ja metatietoja läpi. Toisella pienellä porukalla menimme samaisena päivänä katsomaan, miten paikkatietojärjestelmämme ohjelmistotoimittaja on kehittänyt CityGML-käsittelyä. CityGML-rajapinta näkyy jo. Illalla tuli sähköpostia, että kaupunkien keskinäinen 3D-kaupunkisuunnittelun webinaari-sarja jatkuu yleisön pyynnöstä.

Entäpä jos onnistumme ja uudet työtavat säästävät työaikaa?

Olisipa hienoa, jos meillä olisi mahdollisuus laittaa kaupunkimalliin joka tapauksessa jäävät käsityöosuudet kuntoon ja saada näyttävä mallimme koko kaupungista valmiiksi.  Kehittää kaupunkimallista suunnittelua palveleva ja kustannustehokkaasti ajan tasalla pysyvä kokonaisuus. Rakentaa tai rakennuttaa sille julkaisukanava nettiin, jossa se voisi olla kansalaisten nähtävänä ja helpottamassa suunnitelmien kommentointia.

Aineistotuotannossa voisimme panostaa maanalaisten johtojen paikkatiedon kehittämiseen; nekin ovat osa suunnittelun lähtötietoaineistoa. Paljon on kysytty olemassa olevan maankäytön maankäyttöalueita alueina. Sitähän ei vielä ole. Monikanavakeilauksella ja muilla keinoilla sen tuottaminen voi olla mahdollista.

Kaavoitus kehittyy kolmiulotteiseksi, samalla kehittyy asemakaavan tietomalli ja tietosisältö. Yhteen toimivuuden aikaan saaminen maankäyttömerkintöjen ja -määräysten maailmassa vaatii ponnistuksia.  Suojelualuetieto on meillä nyt liimattuna ajantasa-asemakaavojen sisään, sen irrottaminen kysynnän mukaiseksi itsenäisenäkin käytettäväksi tiedoksi vaatisi työtä.

Osoitetieto laajenee kohti kotiovia, tulee sisäänkäyntien osoitteita ja tieverkkotietoon kiinteistöjen liittymiä. Osoitteet kiinteistöille ja rakennuksille antavat kunnat. Nämä uudet käyntiosoitetiedot eivät ole missään valmiina sähköisinä, ne pitää koota, vastuullisesti.  

Uusi tekniikka mahdollistaa uusia näyttäviä visualisointeja ja avaa toimintatapoja, joita vielä ei ole edes keksitty. Insinöörityön määrä sen kuin lisääntyy, jotta kaikki mahdollisuudet saadaan hyödynnettyä, mutta se kannattaa.

Paikkatietoselonteko, paikkatietoalusta, KMTK, INSPIRE ja kunnat

Kuntien paikkatietotuotanto kehittyy, koska kaupungit kehittävät sitä, koska välineet kehittyvät ja koska suunnittelu taajamissa muuttuu kolmiulotteiseksi ja tietomallipohjaiseksi.  

Paikkatietopoliittinen selonteko tähtää kansanedustajien paikkatietotietoisuuden lisäämiseen: mitä haluamme lainsäätäjien tietävän paikkatiedon mahdollisuuksista ja mitä ymmärtävän alan tarpeista. Uudet tiedonkeruutavat ja tietomallit, jotka voidaan esittää visuaalisesti, tukevat kaikkea päätöksen tekoa.

Julkisen hallinnon yhteinen paikkatiedon palvelualusta -hanke (Paikkatietoalusta) parsii kokoon asioita, jotka tällä hetkellä koetaan puutteellisiksi paikkatieto-Suomesta. Selonteko tekee näkyväksi samoja asioita.

Osoitetiedon merkitys nousee esille paikkatietoselonteossa. Osoitetietoasia siellä ja osoitetiedon ajantasaiseen ja oikeaan siirtyvyyteen tähtäävä paikkatietoalustan osahanke koskee ilman muuta kuntia, koska kunnat antavat osoitteet kohteille.

Kansallinen maastotietokanta (KMTK) on tekeillä ja tähän mennessä on selvitetty tietomallia, tunnisteita, 3D:ta, maastotiedon uusia keruumenetelmiä, jotka ovat samoja, joita useissa kunnissa on otettu käyttöön.  Kansallinen maastotietokanta tähtää taajamien osalta 3D-tietoon, joka on avointa. Taajamien tieto olisi kuntien ylläpitämää kaksinkertaisen työn välttämiseksi. Maastotietokantaa pilotoidaan nyt, ja sen on tarkoitus startata vuonna 2019, joten kuntien on päätettävä oma asemoitumisensa maastotietokannan suhteen. Kunnat ansaitsevat korvauksen tekemästään työstä tavalla tai toisella.

Iso juttu on maankäyttöpäätösten osahanke, jossa suunnitellaan tulevaisuuden alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Tavoitteena on digitaalisuus ja tiedon liikkuvuus. Pyrkiminen yksinkertaisuuteen kaunistaisi, sillä haasteet kaavamerkintöjen moninaisuuden keskellä ovat suuria.

Maakunta-osahanke on vielä alkuvaiheissa, kuntien kesken nykyinen keskuskuntamalli on usein toimiva paikkatietoratkaisu. Maakunnille tullee rooli nykyisten maakuntaliittojen aineistoissa. Satelliittikuvia koskeva hanke ei kovin paljon kosketa kuntia, hyvä tietää. Inspire-osahankeen asioissa Kuntaliitto, Helsingin kaupunki ja Inspire-sihteeristö tekevät yhteistyötä kuntien ohjeistamisessa Inspiren toteuttamiseen.

Kiinteistöinsinööri Mirja Metsälä, Espoon kaupunki

Kommentit
Ei kommentteja vielä Ole ensimmäinen.
Selaa blogin artikkeleita