Paikkatietopoliittisen selonteon valmisteluhankkeen seminaari pidettiin 15.6.2017. Hanke alkaa olla puolivälissä. Selontekoa varten laaditut selvitykset ovat valmistuneet ja niiden pohjalta valituista aiheista kuultiin alustuksia. Selvityksen kohteina olivat sidosryhmät sektoreittain: julkishallinto, yrityssektori, koulutus ja tutkimus sekä teknisen kehityksen vaikutukset. Seminaari keräsi noin 110 osallistujaa Säätytalolle.

Seminaarissa käsiteltiin jo konkreettisia kysymyksiä. Selonteon tavoitteena on muodostaa yhteinen näkemys julkishallinnon paikkatietotoimintojen tavoitekuvasta 5-10 vuoden aikajänteellä. Paikkatietojen ylläpitämisen ja jakelun vastuut tulee saada selkeiksi. Valtakunnallisia paikkatietoaineistoja on yli 350 kappaletta. Esimerkiksi pienillä kunnilla on rajalliset resurssit paikkatietojen tuottamiseen. Tarvitaan uusia tapoja edistää yrityssektorin mahdollisuuksia paikkatietoalalla. Tietoaineistojen yhteiskäyttöisyys tulee varmistaa. Käyttäjänäkökulma otetaan selonteossa keskiöön.

Paikkatietojen merkitys yhteiskunnassa kasvaa nopeasti. Seminaarissa keskusteltiin siitä, tulisiko paikkatietoinfrastruktuurilaki laajentaa ympäristönsuojeluun liittyvistä paikkatietotoiminnoista kaikkeen paikkatietoinfraan. Paikkatietoalan koulutusta pitää tehostaa kaikilla koulutusasteilla. Myös tutkimukseen on panostettava. Esimerkiksi älyliikenteen autonomisista ajoneuvoista voidaan saada aikaan älykästä työtä ja vetovoimaista vientiteollisuutta Suomeen. Antti Rainion sanoin ”Julkishallinnon täytyy osata ja sen kannattaa tilata ja vaatia yrityksiltä maailman parhaita ratkaisuja ja kehittää niitä yhteistyössä yritysten kanssa, jotta ne olisivat vientikelpoisia”.

Selonteon sisällysluonnos esiteltiin seminaarissa. Lopputuotteen on tarkoitus olla muutaman kymmenen sivun mittainen, kompakti kokonaisuus, jossa on rajallinen määrä selkeitä linjausesityksiä. Esimerkiksi kansainvälisesti sovitut merikarttatiedot, ilmailuasiat, säätiedot, peltoaineistot ja sisätilapaikannus jätetään kevyelle käsittelylle. Selonteon haaste on kyetä rajaamaan sisältö riittävän terävästi. Paikkatietojen hyödyt ja esitettävien toimenpiteiden säästöt tulee kirjoittaa auki - ja koska ”paikkatieto”-käsite on melko hankala ymmärtää, annettiin myös hyvä ohje puhua selonteossa paikkatietojen käytön hyödyistä, ei niiden tarpeista tai käytöstä.

Paikkatietojen hyödyntämisen kasvaessa alalle tulee uusia sovellusaloja ja toimijoita. Teknologinen kehitys nopeuttaa muutosta. Seminaarissa keskusteltiin tarpeesta perustaa Geofoorumi paikkatietoalan yhteistyön kehittäjäksi. Se voisi markkinoida paikkatietoalaa tulevaisuuden tekijöille ja sitä kautta edistää uusien osaajien tuloa alalle. Geofoorumi voisi myös käsitellä paikkatietoalan standardeja, suosituksia ja lainsäädännön kehittämistarpeita.

Kesän aikana vuorossa on paikkatietopoliittisen selonteon valmistelun analysointivaihe. Selvitysvaiheen tuottamia tuloksia analysoidaan iteroimalla hankkeen sisällä ja sparrataan sidosryhmien kanssa. Kuulemisia, tapaamisia, seminaareja, työpajoja ja kyselyitä jatketaan tiiviissä yhteistyössä muiden käynnissä olevien julkisten palvelujen digitalisointihankkeiden kanssa. Teknisen kehityksen vaikutuksia koskeva selvitysraportti on kommentoitavana kesäkuun loppuun asti. Selonteon jäsennys on kommentoitavana hankkeen sisäisesti ja selonteon sisällön tuottaminen on käynnistymässä. Syksyllä siirrytään linjausvaiheeseen.