Maa- ja metsätalousministeriön blogi

Ratkaisun hetket EU:n metsäaloitteissa

Elina Warsta Julkaisupäivä 30.11.2020 12.00 Blogit MMM

Metsistä on tänä vuonna käyty kiivasta keskustelua sekä EU:n komissiossa, neuvostossa että parlamentissa, niin asiantuntija- kuin poliittisella tasolla. Syitä siihen, miksi metsiin kohdistuu juuri nyt niin suuri mielenkiinto, on useampia:

  • Kansainväliset biodiversiteettisopimusneuvottelut ovat pandemiatilanteessa viivästyneet, ja kehikon valmistelu on siirtynyt ensi vuoteen.
  • Toukokuussa julkaistu EU:n biodiversiteettistrategia sisältää useita metsiin ja metsätalouteen liittyviä tavoitteita, jotka monen mielestä kuuluisivat paremminkin EU:n metsästrategian puolelle –tai kansalliseen päätäntävaltaan. EU:n metsästrategia julkaistaan vasta ensi vuoden puolella.
  • EU:n kestävän rahoituksen säädösehdotus julkaistiin marraskuussa, ja ehdotus sisältää kriteerit myös metsätalouteen tehtäville sijoituksille. Kestäväksi luokiteltavien sijoitusten tulee jatkossa täyttää säädöksen mukaiset ilmastoon liittyvät kriteerit.
  • Vuoteen 2030 ulottuvia EU:n ilmastotavoitteita tullaan kiristämään, ja uusi ilmastolaki on työn alla.

Metsiin kohdistuu monenlaisia odotuksia ja vaatimuksia, ja tilanne on Suomen kaltaiselle metsäiselle maalle erityisen haastava. Suomen metsävarat ovat unionin mittakaavassa suuret, ja metsät ja metsäsektori olennainen osa yhteiskuntaamme ja hyvinvointiamme. Toisaalta vihreän kehityksen ohjelma puhuu oikeudenmukaisesta siirtymästä, jossa ketään ei jätetä syrjään.  

Tutkittuun tietoon perustuva tietopohjainen päätöksenteko on Suomessa yhdessä sovittu tavoite. Kansallinen metsien inventointi käynnistyi meillä jo 1920-luvulla, ja metsävarojen seurantaa on kehitetty sen jälkeen jatkuvasti. Kenttämittausten rinnalle ovat viime vuosina nousseet myös laserkeilaukseen perustuvat kaukokartoitukset, joiden tarkkuus ja analyysitekniikat kehittyvät koko ajan.

Tilastotietoa kerätään metsien kasvun, puuston määrän ja laadun lisäksi metsien terveydestä, monimuotoisuudesta, hiilivaroista, maankäytöstä ja metsien omistussuhteista. Myös metsien hakkuut ja metsästä lähtöisin olevien jakeiden, sivutuotteiden sekä puuperäisen jätteen hyödyntäminen teollisuuden raaka-aineeksi ja energiaksi tilastoidaan meillä tarkasti, samoin kotitalouksien puunkäyttö.

EU-tasolla törmää kuitenkin valitettavan usein käsitykseen, ettei tällaista metsien hoitoon ja käyttöön liittyvää tietoa olisi jäsenmaista saatavilla ja keskusteluissa liikkuu siksi näkemyksiä, joiden mukaan metsiä ei saisi hakata ja käyttää ollenkaan.

Suomen metsävaroja hoidetaan ja käytetään kestävästi, me tunnemme metsävaramme hyvin ja meillä on paljon alaan liittyvää teknologista osaamista. Metsävarat tarjoavat meille suuren määrän taloudellisia, ympäristöllisiä, sosiaalisia ja kulttuurisia palveluita ja hyödykkeitä. Toivoa sopii, että tämä kaikki ja kestävyyden eri osa-alueet tunnustava kokonaiskestävyyden periaate saavat tarvittavan huomion myös EU:n lukuisissa aloitteissa.

Suomen ja EU:n tulee ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteiden lisäksi edistää myös biopohjaisen kiertotalouden edellytyksiä. Investointeja alalle tarvitaan, jotta tulevaisuuden bio- ja kiertotalousratkaisut ovat mahdollisia. Metsien monipuolisen hyödyntämisen on oltava mahdollista myös tulevaisuudessa.

Blogin kirjoittaja työskentelee EU- ja kansainvälisten metsäasioiden parissa maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston metsä- ja bioenergiayksikössä.

Biotalous Elina Warsta Luonto ja ilmasto MMM Metsät

Lisää kommentteja