Valmisteilla olevan Kansallisen metsästrategian (KMS2035) on tarkoitus ohjata Suomen metsäpolitiikkaa vuoteen 2035 asti. Valmisteluun liittyviä vuorovaikutteisia tilaisuuksia oli etenkin nyt toukokuussa lukuisia. Kaikille avoimen ”Metsät ja hyvinvointi” -paneelikeskustelun ohella ohjelmassa oli muun muassa seitsemän tavoitetyöpajaa ja Otakantaa.fi-kansalaiskysely.

Työpajoihin osallistui 133 henkilöä yli 50 organisaatiosta. Tilaisuudet järjestettiin erikseen eri kohderyhmille, jotta keskustelussa päästiin pureutumaan syvällisesti aina juuri sen tietyn ryhmän näkemyksiin. Kohderyhmiä olivat metsäomistajat, metsäalan asiantuntijat, yrittäjät, metsien eri käyttömuotojen edustajat, nuoret sekä metsäneuvoston asettamat verkostot.

Työpajoissa ideoitiin sitä, millaiset tavoitteet tukisivat parhaiten metsäneuvoston jo hyväksymien strategian vision ja päämäärien saavuttamista. Myös mittareita pohdittiin. Kolmituntisissa etätyöpajoissakin ehti keskustella monista tärkeistä teemoista etenkin, kun osallistujat olivat paneutuneet aiheeseen jo etukäteen. Suurin osa osallistujista oli lisäksi vastannut heille etukäteen lähetettyyn ennakkokyselyyn.

Työpajoissa keskusteltiin muun muassa huoltovarmuudesta, omaisuudensuojasta, luontokadon pysäyttämisestä, metsien terveydestä, perintöveroista ja työvoiman saatavuudesta. Kansainvälinen vaikuttaminen nousi lisäksi esiin kaikissa tilaisuuksissa. Keskeisimmät tavoitteet kiteytettiin aina lopuksi työpajan keskustelujen ja äänestysten pohjalta.

Otakantaa.fi-kyselyyn vastasi 259 henkilöä. Strategian tärkeimmäksi tavoitteeksi nousi ehkä vähän yllättäenkin osaamisen kehittäminen metsäalalla. Kärkikolmikkoon nousivat myös metsiin ja puuhun perustuvien elinkeinojen edistäminen ja metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen.

Työpajoista ja kyselystä saatiin kaiken kaikkiaan erinomaista materiaalia jatkotyöhön. Metsäneuvoston työvaliokunta käy parhaillaan läpi aineistoa ja viimeistelee sen perusteella esityksensä strategian tavoitteiksi ja mittareiksi. Seuraavaksi tavoitteita käsittelee metsäneuvosto kesäkuun kokouksessaan.

Työpajojen kirjaukset ja Otakantaa-vastaukset eivät luonnollisestikaan päädy sellaisenaan työvaliokunnan esitykseen ja metsäneuvoston lopputulemaan. Kertynyt materiaali on kuitenkin tavoitteiden laadinnassa ensiarvoisen tärkeä. Työpajoissa tuli lisäksi esiin konkreettisia toimenpide-ehdotuksia, joita voidaan hyödyntää myöhemmin keinovalikoimaa mietittäessä.

Erityisesti ilahdutti nuorten työpajassa käyty asiantunteva ja rakentava keskustelu. Metsästrategian päämäärän 4 ”Vahvistamme tiedolla johtamista ja osaamista metsäalalla” tavoitteiksi nuoret nostivat

• avoimuuden uutta tietoa kohtaan
• omien käsitysten tietoisen ja kriittisen tarkastelun sekä
• tiedon käyttämisen ja jakamisen niin, että se saavuttaa vastaanottajat.

Siinä on hyvät tavoitteet meille jokaiselle – ei vain kansalliseen metsästrategiaan vaan ihan päivittäiseksi ohjeeksemme!

Kirjoittaja erityisasiantuntija Eeva-Liisa Jorri toimii maa- ja metsätalousministeriössä Kansallisen metsästrategian 2035 valmistelutehtävissä.