Paikkatietoinfran kehittäminen liittyy monella tavalla hallituksen tavoitteisiin toteuttaa  tuottavuusloikka julkisissa palveluissa ja yksityisellä sektorilla mm. tarttumalla digitalisaation mahdollisuuksiin. Meneillään olevien paikkatietohankkeiden yhteyttä näihin digitalisaatiotavoitteisiin on hyvä nostaa esille.

Digitalisoidaan julkiset palvelut -kärkihankkeen tavoitteena on edistää julkisten palveluiden rakentamista käyttäjälähtöisiksi ja ensisijaisesti digitaalisiksi toimintatapoja uudistamalla.

Kärkihankkeen päätoimia ovat kaikkia julkisia palveluita koskevien digitalisoinnin periaatteiden luominen, hallinnonalojen ja kuntien sitouttaminen hallinnon sisäisten prosessien uudistamiseen, erillisrahoitettavat digihankkeet sekä yhden luukun palvelumallin ja tiedonhallintalainsäädännön kehittäminen.

Digitalisoinnin periaatteiden on tarkoitus toimia digitalisoinnin yhteisinä pelisääntöinä kaikkialla julkisessa hallinnossa. Nämä yhdeksän periaatetta tukevat julkisten palveluiden tuottavuusloikkaa, asiakaslähtöisyyttä ja palveluiden ensisijaista digitaalisuutta. Niillä linjataan muun muassa tiedon jakamista ja rajapintoja, toimintamalleja, nopeaa palvelukehitystä ja varautumista. Periaatteet julkistettiin helmikuussa 2016. Huhtikuussa 2017 julkaistussa muistiossa periaatteita avataan laajemmin (ks. http://vm.fi/digitalisoinnin-periaatteet).

Digitalisoinnin yhdeksän periaatetta ovat:

• Kehitämme palvelut asiakaslähtöisesti
• Poistamme turhan asioinnin
• Rakennamme helppokäyttöisiä ja turvallisia palveluita
• Tuotamme asiakkaalle hyötyä nopeasti
• Palvelemme myös häiriötilanteissa
• Pyydämme uutta tietoa vain kerran
• Hyödynnämme jo olemassa olevia julkisia ja yksityisiä sähköisiä palveluita
• Avaamme tiedon ja rajapinnat yrityksille ja kansalaisille
• Nimeämme palvelulle ja sen toteutukselle omistajan

Nämä periaatteet kytkeytyvät luontevasti myös kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin kehittämiseen. Alla periaatteisiin liittyviä paikkatietoinfrastruktuurin kehittämisnäkökulmia.

Kehitämme palvelut asiakaslähtöisesti

VM: Palveluiden kehittämisen keskiössä ovat asiakkaiden todelliset tarpeet, tavoitteet ja myös harmin aiheet. Julkisen hallinnon yhteisiä asiakkaita ovat ihmiset ja yritykset, joita palvelemme mahdollisimman yhtenäisesti. Organisaatioiden rajat näkyvät asiakkaalle vain, jos siitä on erityistä hyötyä. Tämä edellyttää hallinnon ja sektorien rajat ylittävää yhteistyötä, mikä on mahdollista vain vanhoja toimintatapoja uudistamalla.

Julkisen hallinnon tulisi kyetä tuottamaan laadukkaita, yhtenäisiä ja helposti käytettäviä valtakunnallisia paikkatietokokonaisuuksia ja -palveluita, vaikka perusvastuu tiedon keruusta ja ylläpidosta olisi hajautettu eri organisaatioille. Haasteena on kyvykkyys uudistaa toimintatapoja.

Palvelemme myös häiriötilanteissa

VM: Ensisijainen palvelu ei ole aina saatavilla mahdollisten häiriötilanteiden vuoksi. Silloin asiakasta on osattava tiedottaa oikealla hetkellä siitä, miten uudessa tilanteessa toimitaan. Häiriö- ja poikkeustilanteisiin on varauduttava ja niistä on viestittävä selkeästi.

Paikkatietoja hyödynnetään monissa yhteiskunnan kriittisissä toiminnoissa. Paikkatietojen tulee olla tällöin saatavissa myös häiriö- ja poikkeustilanteissa, mistä syystä varautumiseen ja järjestelmiin kohdistuu erityisiä vaatimuksia.

Hyödynnämme jo olemassa olevia julkisia ja yksityisiä sähköisiä palveluita

VM: Olemassa olevia julkisia ja yksityisiä palveluita hyödynnetään. Tarvittavat uudet palvelut, kuten Suomi.fi-palvelut, kehitetään myös hyödynnettäväksi mahdollisimman laajasti. Yhteisen digitaalisen pääoman muotoutumista edistetään varmistamalla tiedon yhteentoimivuus standardien rajapintojen avulla, sekä hyödyntämällä avointa lähdekoodia kehitystyössä.

Olennaista on, että julkiset ja yksityiset palvelut muodostavat toisiaan täydentävän ja teknisesti yhteentoimivan, käyttäjien tarpeita vastaavan ja oikeasti toimivan  kokonaisuuden (ekosysteemin). Toimimattomien, yhteensopimattomien, tehottomien ja laadultaan puutteellisten palveluiden tai rajapintojen ei pidä muodostaa estettä kokonaisuuden syntymiselle ja kehittymiselle. Tässä tapauksessa pitää olla kyvykkyyttä uudistaa toimintatapoja. Avoimen lähdekoodin käytön periaatteet julkisella sektorilla tulee selkeyttää.

Avaamme tiedon ja rajapinnat yrityksille ja kansalaisille

VM: Tieto ja rajapinnat avataan lähtökohtaisesti julkisesti saataville, ellei tiedon saatavuutta ole syytä erikseen rajata. Tiedon hyödyntäminen mahdollistetaan uudenlaisten palveluiden kehittämisessä, huomioiden ihmisten ja yritysten tietosuoja asiaan kuuluvalla tavalla.

Samalla tulee selkeyttää myös julkisen hallinnon sisäisen tiedon hyödyntämisen periaatteita ja käytäntöjä. Näiden tulee edistää edellä kuvatun yhteisen digitaalisen pääoman sekä sähköisten palveluiden ja prosessien kehittymistä.

Nimeämme palvelulle ja sen toteutukselle omistajan

VM: Jokaisella palvelulla pitää olla koko sen elinkaaren ajan nimetty omistaja, joka vastaa palvelun toiminnasta sekä mahdollistaa vuoropuhelun eri tahojen välillä. Palvelun omistaja on vastuussa palvelun jatkokehityksestä ja siitä kehityssuunnasta, joka palvelulla kulloinkin on. Palveluita ei kehitetä erillään toisistaan, joten on tärkeää, että niiden omistajat voivat saada helposti toisiinsa yhteyden.

Tulisi selkeästi päättää mitä yhtenäisiä valtakunnallisia paikkatietoaineisto- ja palvelukokonaisuuksia Suomessa halutaan rakentaa ja ylläpitää, mikä on näiden palveluvaatimus ja kuka vastaa kunkin kokonaisuuden laadusta, yhteentoimivuudesta ja palvelukyvystä. Käyttäjille ei tule näkyä organisaatiorajoja.

Digiperiaatteita on kuvattu tarkemmin VM:n sivuilla: http://vm.fi/digitalisoinnin-periaatteet

 

Kirjoittaja on maa- ja metsätalousministeriön tietohallintojohtaja