Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Ministeri Petteri Orpon puhe Metsäpäivillä

Maa- ja metsätalousministeriö
6.11.2014 13.06
Puhe -

Arvoisat kuulijat, hyvät metsäalan ammattilaiset,

Suomessa jos jossain, metsäala ja metsätalouden osaaminen ovat kansallisia vahvuuksia. Metsäala on keskeinen osa suomalaista biotaloutta, joka on nostettu maan hallituksenkin työssä erityisesti keskiöön yhdessä cleantechin ja digitaalisen liiketoiminnan kanssa. Metsäala ei todellakaan ole auringonlaskun ala!

Metsäalassa yhdistyy uusiutuvan luonnonvaran kestävä käyttö, energia- ja resurssitehokkuus sekä kasvava palvelutuotanto, jotka ovat talouskasvun keskeisiä elementtejä. Jotta pärjäämme globaalissa kilpailussa, meidän tulee Suomessa hyödyntää ja vahvistaa edelleen omia vahvuuksiamme. Uusiutuvista luonnonvaroista kestävästi tuotetuille tuotteille riittää kysyntää tulevaisuudessakin.

Minulla on ilo olla ensimmäistä kertaa puhumassa valtakunnallisilla metsäpäivillä. Olen kuullut, että Metsäpäivät on aina hyvin onnistunut tapahtuma, joka kerää metsäalan toimijat yhteen keskustelemaan ajankohtaisista teemoista ja visioimaan tulevaisuutta.

Kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen ovat niitä painopistealueita, joilla Suomi saadaan uuteen nousuun. Kasvua odotetaan myös metsäbiotaloudesta. Siksi on erityisen ilahduttavaa, että tämän vuoden aikana metsäalan odotettu kasvu on konkretisoitunut useilla erittäin myönteisillä uutisilla. Vaikka monilla muilla toimialoilla tarvittavat investoinnit odottavat vielä itseään, metsäala katsoo jo tulevaisuuteen.

Olemme kuulleet niin isoista kuin pienistäkin investoinneista. Itse asiassa tuntuu, että melkein joka viikko Suomessa tehdään jokin uusi innovaatio, joka perustuu puuraaka-aineen käyttöön. Esimerkiksi kesällä tutustuin MTT:n ja Stora Enson kehittämään biohajoavaan katteeseen. Muoville vaihtoehdon tuova uusi kate on konkreettinen esimerkki onnistuneesta tutkimustyöstä ja askel kohti suomalaista yhteiskuntaa, joka perustuu biotalouteen. Maailman pinta-alasta noin 15 miljoonaa hehtaaria peittyy nykyisin mustaan puutarhamuoviin eli tällä innovaatiolla on jo maailmanmarkkinatkin tiedossa.

Valtiovallan tulee omalla toiminnallaan luoda sellaiset toimiedellytykset, että suunnitteilla olevat investoinnit toteutetaan ja että innovaatioita syntyy. Uskallan väittää, että ainakin metsäpoliittinen ilmasto on viime vuosina Suomessa ollut varsin suosiollinen pitkäjänteisten suunnitelmien tekoon.

Näiden lupaavien investointisuunnitelmien lisäksi on huomattava, että metsäala investoi vuosittain kansantalouteemme keskimäärin yli miljardi euroa. Metsäteollisuuden investoinnit kotimaahan ovat 800-900 miljoonaa euroa, investointeja metsäkoneisiin ja autokalustoon on 100-150 miljoonaa euroa, ja lisäksi metsiemme hoitoon investoidaan 200-250 miljoonaa euroa. Vuositasolla metsätalouden bruttoarvonlisäys kansantalouteemme on noin 3 miljardia euroa ja metsäteollisuuden noin 4 miljardia euroa. Luvut siis puhuvat puolestaan; metsäala on edelleen todella merkittävä osa kansantalouttamme ja sitä kautta hyvinvointimme perustaa.

Uskon, että historia toistaa tältäkin osalta itseään; metsäala on toiminut Suomen talouden veturina lähes poikkeuksetta koko itsenäisyytemme ajan. Uudistuvalla metsäalalla on siihen jälleen kerran mahdollisuudet, mikäli onnistumme pitämään toimintaympäristömme kilpailukykyisenä ja hyödynnämme tehokkaasti käytössä olevat resurssit. Jotta kuulemme myönteisiä uutisia myös jatkossa, metsien hyvä kasvukyky ja yleinen kiinnostus metsätaloutta kohtaan tulee säilyttää.

Minä ja ministeriöni uskomme siihen, että Suomen metsiä ja niihin liittyvää osaamista voidaan hyödyntää merkittävästi nykyistä enemmän kestävyyden eri osa-alueita vaarantamatta. Puuston määrä on lisääntynyt 40 vuoden kuluessa yli 40 prosenttia. Samanaikaisesti metsistä on voitu hyödyntää nykyistä puuvarantoa vastaava määrä puuta, eli yli kaksi miljardia kuutiometriä. Suojelupinta-ala on kolminkertaistettu 35 vuoden aikana.
Eurooppa-neuvosto hyväksyi lokakuussa Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan linjaukset. EU:n kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteeksi sovittiin vähintään 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Samalla sovittiin uusiutuvan energian käytön lisäämisen tavoitteeksi Euroopan unionin tasolla vähintään 27 prosenttia. Sovittu paketti edistää osaltaan cleantech-sektorin ja biotalouden markkinoita, jotka tarjoavat Suomelle merkittäviä kasvumahdollisuuksia. Päätöksille, jotka koskevat metsien roolia EU:n ilmastopolitiikassa, annettiin lisää valmisteluaikaa. Ilmastopolitiikkaa valmisteltaessa on keskeistä, että tulevat sopimukset mahdollistavat ja jopa kannustavat kestävän metsätalouden harjoittamiseen Suomessa. Hyvin hoidetut kasvukykyiset ja terveet metsät ovat keskeinen keino hillitä ilmastonmuutosta. Eikä mikään muuta sitä tosiasiaa, että Suomen metsät ovat merkittävä hiilinielu.

On selvää, että talousmetsien vuotuisesta kasvusta tulisi hyödyntää aikaisempaa suurempi osuus. Näin turvattaisiin raaka-aineen saanti puuta käyttävän teollisuuden kasvaviin monipuolisiin tarpeisiin ja parannettaisiin metsänomistuksen kannattavuutta. Tämä edellyttää puumarkkinoiden tasapainoista toimintaa ja aktiivista metsätaloutta. Nykyisin hyvin toimivat puumarkkinat ovatkin olleet yksi tekijä, jonka vuoksi puuta käyttävä teollisuus on ilmoittanut suurista investointisuunnitelmista. Uskon, että puumarkkinat toimivat myös jatkossa kysynnän kasvaessa.

Parhaillaan maa- ja metsätalousministeriössä laaditaan yhdessä metsäalan sidosryhmien, teidän kaikkien, kanssa Kansallista metsästrategiaa 2025, jossa priorisoidaan metsäpolitiikan keskeisimmät tavoitteet ja yksityiskohtaisemmat toimenpiteet seuraaville vuosille. Yksi keskeisistä toimenpiteistä on yritysmäisten metsänomistajuuden edistäminen. Yritysmäisien metsänomistajien sukupolvenvaihdoksiin tulisi luoda samat kannustimet kuin muille yrittäjille, jolloin toiminnan jatko voitaisiin turvata myös seuraavassa sukupolvessa. Sukupolvenvaihdosten helpottaminen vaikuttaisi metsien tilarakenteen kehitykseen positiivisesti ja antaisi mahdollisuudet pitkäjänteiseen toimintaan. Metsäpolitiikkamme yhtenä tärkeänä tavoitteena on metsien hyödyntämisen kasvua edistävä metsänomistus- ja tilarakenne.

Antoisia metsäpäiviä teille kaikille.

Petteri Orpo