- Ruoka ja maatalous
- Eläimet ja kasvit
- Metsät
- Maaseutu
- Kalat
- Riista
- Vesi
- Maanmittaus, paikkatiedot ja huoneistot
- Luonto ja ilmasto
- Bio- ja kiertotalous
- Tutkimus ja kehittäminen
- Tutkimusstrategiat ja tutkimussuunnitelmat
- Hakuilmoitukset
- Lomakkeet ja ohjeet
- Rahoitettu tutkimus ja kehittäminen
- Rahoitus ennen vuotta 2019
- Makera 2021
- Perunaruton populaation tuntemus perunantuotannon kestävyyden avuksi
- Drosophila suzukiin hallintakeinot marjatuotannossa
- Sokerijuurikkaan optimaalisen tuholaistorjunnan ja varoitusjärjestelmien kehittäminen muuttuvassa ympäristössä
- Juolavehnän ja öljykasvien tuhoeläinten vaihtoehtoiset hallintamenetelmät
- Ilmasto- ja ympäristöviisaat lajikkeet nurmituotantoon: Genomityökalut käyttöön timotein ja ruokonadan jalostuksessa
- Viljava vihannesmaa − kestävä tuotanto
- Ehjä häntä kertoo sian kokonaishyvinvoinnista
- Terve ja vastustuskykyinen vasikka
- Maidontuotannon ilmastokuormituksen kustannustehokas pienentäminen
- Laiduntamismenetelmien ja viljelijöiden asenteiden vaikutukset lypsylehmien hyvinvointiin ja maaperän hiilen sidontaan
- Rehuaineiden kivennäispitoisuus ja vaikutus sian ja siipikarjan sonnan fosforin liukoisuuteen ja kivennäissisältöön
- Fosfori, maaperä ja ilmastonmuutos rehuntuotannossa
- Suomen ruokajärjestelmän haavoittuvuus: keskinäisriippuvuuksien verkko toimintakyvyn haasteena
- Elintarvikkeiden ja ruokajärjestelmän elinkaariarviointimetodologian kehittäminen ja harmonisointi
- Ravitsemuksellisen laadun sisällyttäminen ruoan ympäristövaikutusten arvioimiseen ja viestintään – tuoteryhmäkohtainen lähestymistapa
- Uusia työkaluja Clostridium botulinum -riskin arviointiin ja hallintaan valmisruokateollisuudessa
- Elintarviketurvallisuutta toistuvasti vaarantavien toimijoiden valvonta: riskiperusteisen valvonnan kehittäminen
- Makera 2020
- Makera 2019
- Makera 2018
- T & K 2019
- ERA-NET -yhteistyö
- Laserkeilausdatan hyödyntämispilotit
- Valtionavustukset
- SCAR Suomi
- MATO 2016 - 2020
- Kansallinen tutkimusyhteistyö
- Kansainvälinen tutkimusyhteistyö
- MMM:n hallinnonalan tutkimuslaitokset
- EU ja kansainväliset asiat
Ilmasto- ja ympäristöviisaat lajikkeet nurmituotantoon: Genomityökalut käyttöön timotein ja ruokonadan jalostuksessa (GENONUMRI)
Hakijat: Boreal Kasvinjalostus Oy, Luonnonvarakeskus (Luke)
Vastuututkija: Outi Manninen (Boreal Kasvinjalostus Oy)
Kokonaisrahoitus: 282 000 €
Hankeaika: 1.1.2021-31.3.2024
Nurmiviljelyn ja maidon- sekä naudanlihantuotannon ilmasto- ja ympäristöpäästöjä voidaan alentaa viljelemällä nurmilajikkeita, jotka tuottavat suuremman kuiva-ainesadon ja joiden sulavuus on entistä parempi. Hankkeen tavoitteena on luoda edellytykset genomitietoon perustuviin jalostusohjelmiin timoteilla ja ruokonadalla. Timoteitutkimus keskittyy kehittämään genomisia arvosteluja timoteille; nämä mahdollistavat genomivalintaohjelman käyttöönottoon timotein lajikejalostuksessa. Genomivalinnalla timotein geneettinen edistyminen vähintään kolminkertaistuu ja lajikekehitysprosessi lyhenee yli 20 vuodesta alle 10 vuoteen. Ruokonadalla pyritään nopeuttamaan maittavuuden ja sulavuuden jalostusta. Nykylajikkeilla ruokonadan osuutta nurmessa ei voida lisätä, koska sulavuus ja maittavuus eivät ole timotein tasolla. Osuuden lisääminen olisi kuitenkin perusteltua suuremman satopotentiaalin (erityisesti 2. ja 3. niitto), paremman hiilensidonnan ja kuivuudenkestävyyden vuoksi.
Tutkimusmateriaalina käytetään timotein jalostusmateriaalia, joka on jo valmiiksi arvioitu sadontuottokyvyn ja sulavuuden suhteen. Timoteit genotyypitetään osittaiseen sekvensointiin perustuvalla menetelmällä, jossa datan käsittelymenetelmät ovat tärkeässä roolissa. Timoteille kehitetään genominen arvostelumalli, joka validoidaan.
Ruokonadalla kokeillaan uudenlaista sulavuuteen ja maittavuuteen liittyvää fenotyypitystä, sekä kehitetään uusi genotyypitysmenetelmä. Tavoitteena on ymmärtää ominaisuuksien periytymistä sekä pyrkiä löytämään ominaisuuksiin liittyviä geenimerkkejä.
Tavoitteena olevat parannukset satoon (10%) ja sulavuuteen (5%) lisäävät maidontuotannon kannattavuutta ja samanaikaisesti tuovat vähennyksiä sekä metaanipäästöihin että typen huuhtoutumiseen