- Ruoka ja maatalous
- Eläimet ja kasvit
- Metsät
- Maaseutu
- Kalat
- Riista
- Vesi
- Maanmittaus, paikkatiedot ja huoneistot
- Luonto ja ilmasto
- Bio- ja kiertotalous
- Tutkimus ja kehittäminen
- Tutkimusstrategiat ja tutkimussuunnitelmat
- Hakuilmoitukset
- Lomakkeet ja ohjeet
- Rahoitettu tutkimus ja kehittäminen
- Rahoitus ennen vuotta 2019
- Makera 2020
- Kaukokartoitusmenetelmät peltojen laadun arviointiin ja pisteytykseen – Kohti kestävää peltoreformia
- Politiikkatoimet maatalouden rakenteen kehittämiseen
- Maatalousyrittäjien tulonmuodostus ja työajan käyttö
- Tuottajien yhteistyön markkinavaikutukset
- Toimiva säätösalaojitus turvepeltojen hiili- ja ravinnepäästöjen vähentäjänä
- Orgaanisten maiden ilmastopäästöjen hillintä nautakarjatiloilla
- Maan hiiltä viljelytoimilla, satovarmuutta maan hiilestä
- Puutarhatuotannon uusien menetelmien elinkaariset ympäristövaikutukset
- Vastuullinen elintarvikesektori - kohti globaaleja kestävän kehityksen tavoitteita
- Mikromuovit maatalousmaassa – Päästöt, vaikutukset ja vähentäminen
- Porkkanakempin ja porkkanan varastotautien hallinta uusilla biologisilla menetelmillä
- Perunan kuoppataudin syyt ja seuraukset
- Jauhiaistorjunnan uudet strategiat kasvihuonetuotannossa
- Äärevien kasvuolojen vaikutus kylvösiemenen itävyyteen ja elinvoimaan
- Lypsylehmien kuolemaan johtavat syyt ja riskitekijät
- Lintuinfluenssan leviämiseen vaikuttavien riskitekijöiden kartoitus ja sen alueellinen ja ajallinen esiintyminen Suomen kananmuna- ja broilerituotannossa
- Kaniinien hyvinvointi
- Villisian aiheuttamien maatalousvahinkoriskien hallinta
- Makera 2019
- Makera 2018
- T & K 2019
- ERA-NET -yhteistyö
- Valtionavustukset
- SCAR Suomi
- MATO 2016 - 2020
- Kansallinen tutkimusyhteistyö
- Kansainvälinen tutkimusyhteistyö
- MMM:n hallinnonalan tutkimuslaitokset
- EU ja kansainväliset asiat
Maan hiiltä viljelytoimilla, satovarmuutta maan hiilestä
Hakijat: Luonnonvarakeskus (Luke)
Vastuututkija: Jaakko Heikkinen (Luke)
Kokonaisrahoitus: 150 000 €
Hankeaika: 1.1.2020-30.3.2023
Viljelytoimilla voidaan vaikuttaa peltomaiden maaperän hiilen määrään, jonka merkitys kasvaa Pariisin sopimuksen kaudella. Maan orgaaninen aines vaikuttaa lisäksi pellon kasvukuntoon vesitalouden, ravinteiden pidättymisen ja maan rakenteen kautta, ja voi siten edistää satovarmuutta ja maan tuottavuutta myös tulevaisuuden ilmasto-oloissa. On nimittäin arvioitu, että kasvukauden aikaiset pitkät kuivat ja sateiset jaksot tulevat yleistymään ilmastonmuutoksen seurauksena.
Tutkimus on kaksiosainen. Ensimmäisessä osiossa tutkitaan hiilen sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä. Viljelytoimien osalta tutkimuksessa määritetään viljelykierron monipuolisuuden, nurmiosuuden, kerääjäkasvien, peltojen talviaikaisen kasvipeitteisyyden ja luonnonmukaisen viljelyn vaikutusta maaperän hiilivarastoon. Lisäksi tutkimuksessa suhteutetaan viljelytoimenpiteillä saatavaa hiilensidontapotentiaalia siihen hävikkiin mitä ilmastonmuutos ja historiallinen maankäytön muutos metsästä pelloksi aiheuttaa.
Maataloudessa viljelytoimien aiheuttamat ympäristövaikutukset tulee suhteuttaa saatuun satotasoon ja satovarmuuteen. Hankkeen toisessa tutkimusosiossa selvitetään missä määrin maaperän hiilen määrä heijastuu pellon tuottavuuteen ja erityisesti vuosittaiseen satovaihteluun. Tutkimuksessa hyödynnetään suuria paikkatietoaineistoja: Valse-valtakunnallista maaperäseurantaa, PeltoOptimi- ja Digitalis hankkeiden tuottamia satelliittidataan perustuvia biomassa-arvioita, Ilmatieteen laitoksen sääaineistoa ja Ruokaviraston peltolohkorekisteriä.
Hankkeella pyritään löytämään keinoja ilmastonmuutoksen hillintään ja maatilojen satovarmuuden parantamiseen. Hanke hyödyntää laaja-alaisesti niin viljelijää, neuvontaa, tutkimusta kuin myös politiikkavalmistelua. Koko kotimaista ruuantuotantoketjua hanke hyödyntää epäsuorasti parantamalla kotimaisten raaka-aineiden saatavuutta elintarviketeollisuuden käyttöön myös muuttuvissa ilmasto-oloissa.