- Ruoka ja maatalous
- Eläimet ja kasvit
- Metsät
- Maaseutu
- Kalat
- Riista
- Vesi
- Maanmittaus, paikkatiedot ja huoneistot
- Luonto ja ilmasto
- Bio- ja kiertotalous
- Tutkimus ja kehittäminen
- Tutkimusstrategiat ja tutkimussuunnitelmat
- Hakuilmoitukset
- Lomakkeet ja ohjeet
- Rahoitettu tutkimus ja kehittäminen
- Rahoitus ennen vuotta 2019
- Makera 2020
- Kaukokartoitusmenetelmät peltojen laadun arviointiin ja pisteytykseen – Kohti kestävää peltoreformia
- Politiikkatoimet maatalouden rakenteen kehittämiseen
- Maatalousyrittäjien tulonmuodostus ja työajan käyttö
- Tuottajien yhteistyön markkinavaikutukset
- Toimiva säätösalaojitus turvepeltojen hiili- ja ravinnepäästöjen vähentäjänä
- Orgaanisten maiden ilmastopäästöjen hillintä nautakarjatiloilla
- Maan hiiltä viljelytoimilla, satovarmuutta maan hiilestä
- Puutarhatuotannon uusien menetelmien elinkaariset ympäristövaikutukset
- Vastuullinen elintarvikesektori - kohti globaaleja kestävän kehityksen tavoitteita
- Mikromuovit maatalousmaassa – Päästöt, vaikutukset ja vähentäminen
- Porkkanakempin ja porkkanan varastotautien hallinta uusilla biologisilla menetelmillä
- Perunan kuoppataudin syyt ja seuraukset
- Jauhiaistorjunnan uudet strategiat kasvihuonetuotannossa
- Äärevien kasvuolojen vaikutus kylvösiemenen itävyyteen ja elinvoimaan
- Lypsylehmien kuolemaan johtavat syyt ja riskitekijät
- Lintuinfluenssan leviämiseen vaikuttavien riskitekijöiden kartoitus ja sen alueellinen ja ajallinen esiintyminen Suomen kananmuna- ja broilerituotannossa
- Kaniinien hyvinvointi
- Villisian aiheuttamien maatalousvahinkoriskien hallinta
- Makera 2019
- Makera 2018
- T & K 2019
- ERA-NET -yhteistyö
- Valtionavustukset
- SCAR Suomi
- MATO 2016 - 2020
- Kansallinen tutkimusyhteistyö
- Kansainvälinen tutkimusyhteistyö
- MMM:n hallinnonalan tutkimuslaitokset
- EU ja kansainväliset asiat
Mikromuovit maatalousmaassa – Päästöt, vaikutukset ja vähentäminen
Hakijat: Suomen ympäristökeskus (Syke), Ruokavirasto, Luonnonvarakeskus (Luke)
Vastuututkija: Salla Selonen (Syke)
Kokonaisrahoitus: 260 000 €, josta 150 000 € vuonna 2020
Hankeaika: 1.1.2020-31.3.2023
Maatalouskäyttöön on kehitetty monenlaisia tuotteita, joilla pystytään helpottamaan viljelyä, kasvattamaan satoa ja parantamaan maatalouden kannattavuutta, mutta jotka toisaalta saattavat toimia mikromuovien lähteinä maaperään. Mikromuoveja voi päätyä maatalousmaahan esim. katemateriaalien, säilörehupaalien, hyönteisverkkojen, kastelujärjestelmien, maatalouskoneiden pinnoitemateriaalien, lannoitteiden, torjunta-aineiden, kasteluveden ja ilmalaskeuman kautta. Maatalousmaan mikromuoveista ja niiden mahdollisista vaikutuksista maaperään ja sen eliöstöön on kuitenkin hyvin vähän tietoa. Tällaista tietoa tarvitaan, jotta mikromuovien päästölähteet ja niiden mahdollisesti aiheuttamat riskit pystytään tunnistamaan ja jotta voidaan esittää toimenpiteitä näiden päästöjen ja riskien vähentämiseksi. Perinteisiä muoveja korvaamaan on kehitetty uusia biohajoavia materiaaleja. Näiden korvaavien materiaalien hyödyt, mutta myös mahdolliset riskit tulisi tunnistaa, jotta materiaalien käyttö olisi turvallista, eikä maaperän laatu ja viljavuus heikentyisi pitkälläkään aikavälillä. Tämän hankkeen tavoitteena on tunnistaa merkittävimmät mikromuovien päästölähteet maatalousmaahan, arvioida mikromuovien ja muoveja korvaavien materiaalien vaikutuksia maaperässä, löytää mikromuovien maaperävaikutusten tutkimiseen sopivia menetelmiä sekä esittää toimenpiteitä mikromuovipäästöjen vähentämiseksi. Esitettävät toimenpiteet tuodaan maataloustuottajien, materiaalien tuottajien ja päätöstentekijöiden käytettäväksi.