- Ruoka ja maatalous
- Eläimet ja kasvit
- Metsät
- Maaseutu
- Kalat
- Riista
- Vesi
- Maanmittaus ja paikkatiedot
- Luonto ja ilmasto
- Bio- ja kiertotalous
- Tutkimus ja kehittäminen
- Tutkimusstrategiat ja tutkimussuunnitelmat
- Hakuilmoitukset
- Lomakkeet ja ohjeet
- Rahoitettu tutkimus ja kehittäminen
- Rahoitus ennen vuotta 2019
- Makera 2020
- Kaukokartoitusmenetelmät peltojen laadun arviointiin ja pisteytykseen – Kohti kestävää peltoreformia
- Politiikkatoimet maatalouden rakenteen kehittämiseen
- Maatalousyrittäjien tulonmuodostus ja työajan käyttö
- Tuottajien yhteistyön markkinavaikutukset
- Toimiva säätösalaojitus turvepeltojen hiili- ja ravinnepäästöjen vähentäjänä
- Orgaanisten maiden ilmastopäästöjen hillintä nautakarjatiloilla
- Maan hiiltä viljelytoimilla, satovarmuutta maan hiilestä
- Puutarhatuotannon uusien menetelmien elinkaariset ympäristövaikutukset
- Vastuullinen elintarvikesektori - kohti globaaleja kestävän kehityksen tavoitteita
- Mikromuovit maatalousmaassa – Päästöt, vaikutukset ja vähentäminen
- Porkkanakempin ja porkkanan varastotautien hallinta uusilla biologisilla menetelmillä
- Perunan kuoppataudin syyt ja seuraukset
- Jauhiaistorjunnan uudet strategiat kasvihuonetuotannossa
- Äärevien kasvuolojen vaikutus kylvösiemenen itävyyteen ja elinvoimaan
- Lypsylehmien kuolemaan johtavat syyt ja riskitekijät
- Lintuinfluenssan leviämiseen vaikuttavien riskitekijöiden kartoitus ja sen alueellinen ja ajallinen esiintyminen Suomen kananmuna- ja broilerituotannossa
- Kaniinien hyvinvointi
- Villisian aiheuttamien maatalousvahinkoriskien hallinta
- Makera 2019
- Makera 2018
- T & K 2019
- ERA-NET -yhteistyö
- Valtionavustukset
- SCAR Suomi
- MATO 2016 - 2020
- Kansallinen tutkimusyhteistyö
- Kansainvälinen tutkimusyhteistyö
- MMM:n hallinnonalan tutkimuslaitokset
- EU ja kansainväliset asiat
Perunan kuoppataudin syyt ja seuraukset
Hakijat: Helsingin yliopisto, Luonnonvarakeskus (Luke), Perunan tutkimuslaitos (Petla)
Vastuututkija: Minna Pirhonen (Helsingin yliopisto)
Kokonaisrahoitus: 310 000 €, josta 180 000 € vuonna 2020
Hankeaika: 1.1.2020-31.3.2023
Viime vuosina perunan ulkonäköä ja laatua heikentävä kuoppatauti on aiheuttanut merkittäviä taloudellisia tappioita ja uhkaa nyt kotimaisen siementuotannon jatkuvuutta, mainetta ja vientiä. Tässä hankkeessa halutaan selvittää, mitkä tekijät liittyvät kuoppataudin syntymiseen ja oireiden määrään. Sekvensoimalla oireisen perunasolukon sekä siinä esiintyvien taudinaiheuttajien DNA halutaan selvittää, liittyykö oireiden syntymiseen jokin tietty mikrobi. Oireiden vakavuuteen saattavat vaikuttaa ratkaisevasti myös kasvupaikka tai varastointi-, lajittelu- tai pakkausolosuhteet, minkä vuoksi selvitetään, löytyykö erien taustasta jokin yhdistävä tekijä, joka lisää oireiden määrää. Myös selvitetään kenttäkokein, onko kuoppainen siemenperuna riski, joka heikentää satoa, vaikuttaa sadon säilymiseen seuraavalla varastointikaudella tai säilyy maassa ja siemenessä.
Hankkeessa pyritään selvittämään, mitkä tekijät aiheuttavat ja lisäävät kuoppataudin yleisyyttä. Tulosten perusteella pyritään löytämään konkreettisia keinoja perunassa esiintyvää kuoppatautia aiheuttavien tekijöiden ja satohävikkien vähentämiseksi. Tutkimus toteutetaan yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Keskeisen tutkimusalustan ja tulosten hyödyntäjän muodostavat perunaa tuottavat yritykset. Kasvinäytteet kerätään toimijoiden tuotannon eri vaiheista: pellolta, varastoista, kauppakunnostusprosessista ja tuotteiden loppukäyttäjiltä. Analyysituloksiin, viljelytietoihin ja sadonkäsittelyprosessien kuvauksiin perustuen selvitetään yhdessä tuottajien kanssa, mitä parannuksia tulisi tehdä viljelyssä ja varastoinnissa kuoppataudin vähentämiseksi. Hankkeella tuotetaan tietoa myös päätöksenteon tueksi, eli sen ymmärtämiseksi miten kuoppaiseen siemenperunaan tulisi suhtautua.
Hankkeessa tuotetuista tuloksista tiedotetaan peruna-alan toimijoille digitaalisesti hankkeen verkkosivuilla ja ne otetaan mukaan siemenperuna-alan oppaisiin. Lisäksi tuotetaan ammattilehtiartikkeleita ja soveltuvilta osin tuloksia julkaistaan tieteellisinä artikkeleina ja kansallisissa ja kansainvälisissä kokouksissa.