Vaelluskalakantojen elvyttämisohjelma NOUSU

Tausta

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman strategisen tavoitekokonaisuuden Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi viidenneksi alatavoitteeksi on kirjattu Luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttäminen Suomessa. Tavoitteella pyritään siihen, että Suomi saavuttaa YK:n biodiversiteettisopimuksen tavoitteet. Kalastoon, kalakantoihin ja vesiluontoon liittyen hallitusohjelmaan on kirjattu seuraavat monimuotoisuuden pysäyttämistä edistävät keinot:

Käynnistetään kansallinen ohjelma vaelluskalakantojen elvyttämiseksi

Jatketaan luontaisen kierron palauttamista rakennettuihin vesistöihin kansallisen kalatiestrategian pohjalta.
Puretaan vaellusesteitä ja kunnostetaan kalojen lisääntymisalueita. Toteutetaan ohitusratkaisuja.
Toteutetaan vaelluskalahankkeita laajalla yhteistyöllä. Kalatalousvelvoitteita päivitetään viranomaistyönä.
Ohjelmaan linkittyviä toimia tehostetaan hallitusohjelman toimenpiteellä päivittää vesilaki ulottamaan kalatalousvelvoitteet niin sanottuihin nollavelvoite-laitoksiin.

NOUSU-ohjelma

Maa- ja metsätalousministeriön käynnistämä NOUSU-ohjelma parantaa vaelluskalojen elinolosuhteita ja pyrkii palauttamaan vaelluskalakantojen luontaista lisääntymistä Suomen virtavesissä.
Ohjelma toteutetaan yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön, ELY-keskusten, vesivoimayhtiöiden, patojen omistajien, kuntien, maakuntien, maa- ja vesialueiden omistajien, kalatalousalueiden, yritysten, järjestöjen, säätiöiden, yhdistysten, Luonnonvarakeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Metsähallituksen kanssa.
NOUSU-ohjelma keskittyy erityisesti kalojen kulkumahdollisuuksien parantamiseen, nousuesteiden poistoon tai muuttamiseen kalojen kululle soveltuviksi.
Ohjelmaan linkittyviä toimia tehostetaan vesilain päivittämisellä siltä osin, että vanhoihin vesitalouslupiin voidaan tarvittaessa lisätä kalatalousvelvoite. Päävastuu hankkeesta on oikeusministeriöllä.

Hallitusohjelmaan sisältyvät vaelluskaloihin liittyvät tavoitteet ja keinot:

Ohjelman keino 1: Rakennetaan kalateitä ja alasvaelluksen ratkaisuja kalan kulun järjestämiseksi

Toimenpiteillä pyritään palauttamaan vaelluskalakantojen luontainen lisääntymiskierto niin kalatiestrategian (2012) kärkikohdevesistöissä kuin muissakin vesistöissä toteuttamalla tunnettuja elvyttämistoimenpiteitä sekä ottamalla käyttöön uusia toimintamalleja ja ratkaisuja.
Toimenpiteissä otetaan huomioon kokonaisvaltainen vesistöjen käyttö ja hoito kuten vesien hyvän tilan tavoitteet, tulva- ja kuivuusriskien hallinta, virkistys- ja matkailukäyttö sekä uusiutuva energia.

Ohjelman keino 2: Puretaan vaellusesteitä ja edistetään hankkeita, joilla poistetaan pienvesivoimaa käytöstä

NOUSU-ohjelma edistää ja tukee patojen purku- ja ohistusuomahankkeita yhdessä aluetoimijoiden kanssa.
Toimenpiteet tähtäävät vaellusesteiden purkamiseen tai muuttamiseen kulkukelpoisiksi merkittävissä vaelluskalavesistöissä. Vaellusesteet voivat olla mm. käyttötarkoituksensa menettäneitä vesistörakenteita, pohjapatoja, säännöstelypatoja, muita kalojen kulkua haittaavia vesirakenteita taikka pienvesivoimalaitoksia.
Maa- ja metsätalousministeriö ja ELY-keskukset kartoittavat patokohteita ja etsivät ratkaisuja kalankulun järjestämiseksi. Parhaillaan on käynnissä valtakunnallinen Patokartoitushanke, jossa kala- ja vesiviranomaisen yhteistyönä selvitetään vanhojen vesistörakenteiden ja patojen tila yleisen vesitalous- ja kalatalousedun valvonnan ja vaelluskalojen elinkierron elvyttämisen kannalta. Patokartoitushankkeen tulokset ovat jo käytettävissä, osassa maata valmistuvat vuoden 2020 aikana.
Suomen vesivoimalaitoskannasta noin 40 % tai enemmän on minivesivoimaloita (teholtaan alle 1 MW). Pienvesivoimalaitoksen toiminnan lakkauttamiseksi ja vesistön kulkukelpoisuuden palauttamiseksi on mahdollista saada valtion tukea.
Kalakannoille haitallisen voimalaitoksen toiminnan lakkauttamisen tukeminen on mahdollista, jos se on kustannustaloudellisesti vaikuttava ratkaisu kalakannan elvyttämiseen.
Voimalaitosten poistoon tähtääviä ennallistamishankkeita arvotetaan monimuotoisuuden säilyttämisen, vaelluskalakannan tilan ja kantojen elvyttämispotentiaalin perusteella. Myös virkistyskäytön kannalta voi olla tärkeää saada vesistö vapautetuksi muuhun käyttötarkoitukseen kuin vesivoimatuotantoon.

Ohjelman keino 3: Kunnostetaan virtavesiä ja rakennetaan uusia lisääntymis- ja poikastuotantoalueita

NOUSU-ohjelma parantaa kalojen elinympäristöjä kunnostamalla mm. vapautuvan nousualueen lisääntymis- ja poikasalueita (ennallistaminen ja kokonaan uudet tuotantoalueet).
Uusia lisääntymis- ja poikasalueita voidaan rakentaa mm. vesivoimalaitosten vanhoihin tulvauomiin, sivujokiin tai erikseen tätä tarkoitusta varten rakennettaviin poikastuotantouomiin. Toimenpiteillä tehostetaan kalakannan luonnonlisääntymistä ja poikastuotantoa.
Virtavesiä kunnostetaan soraistamalla ja lisäämällä kivi- ja puumateriaalia joen koski- ja virta-alueille.

Ohjelman keino 4: Vesilain muutoksella kalatalousvelvoitteet ulotetaan koskemaan myös niitä vesivoimalaitoksia, joilla ei vanhan toimiluvan perusteella ole velvoitetta osallistua hyvityksiin kalakannalle aiheutuneista haitoista

Suomessa on ainakin 50 vesivoimalaitosta, joille ei vesitalousluvassa ole määrätty kalatalousvelvoitetta. Tällaisten, usein vanhoihin päätöksiin perustuvien vesilupien osalta vesilain mukaisten kalataloudellisten edellytysten tarkistaminen on nykyisen sääntelyn nojalla vaikeaa.
Vesilain päivittämisellä pyritään siihen, kalatalousvelvoitteen voisi sisällyttää vesitalouslupaan, jossa sitä ei ole ennestään ollut. Päivittämishankkeesta vastaa oikeusministeriö.

Ohjelman toimintapa 1: Yhteistyö

NOUSU-ohjelmaa ja ohjelmaan sisältyviä vaelluskalahankkeita toteutetaan laajalla yhteistyöllä. Määrärahaa kohdennetaan ensisijaisesti hankkeisiin, joissa on vahva alueellinen sitoutuneisuus.
Uusien avustettavien hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa tulisi hyödyntää aikaisemmissa hankkeissa saavutettuja hyviä tuloksia, kokemuksia sekä verkostoja ja verkostomalleja.

Ohjelman toimintapa 2: Kalatalousvelvoitteiden ajanmukaistaminen

Vaelluskalakantojen elvyttäminen vaatii vapaaehtoisessa yhteistyössä toteutettavien hankkeiden lisäksi myös kalatalousvelvoitteiden nykyaikaistamista. Monien vesitalouslupien kalatalousvelvoitteet perustuvat vanhentuneisiin tietoihin: toimintaympäristössä on tapahtunut merkittäviä muutoksia sekä tutkimustiedon osalta että vesistöjen ja luonnonvarojen säilyttämis- ja käyttöarvoissa.
ELY-keskusten viranomasitehtäviin kuuluu vesilain ja yleisen kalatalousedun valvonta.
Kalatalousvelvoitteita tulee ohjata osaksi monitavoitteista ja kestävää vesistöjen ja kalakantojen käyttöä ja hoitoa. Tapauskohtaisesti tavoitteen saavuttaminen voi edellyttää voimalaitosta koskevan kalatalousvelvoitteen ajanmukaistamishakemuksen saattamista lupaviranomaisen käsiteltäväksi, jotta kaikilla asianosaisilla on mahdollista osallistua asian käsittelyyn ja toimenpiteistä saadaan ajantasaiset lainmukaiset lupamääräykset.

Ohjelman toimeenpano

Valtion rahoitusta suunnataan vipurahoituksena erityisesti sellaisiin hankkeisiin, jotka ovat toteutettavissa nopealla aikataululla (2020-2022) ja joihin saadaan kumppaneita merkittävällä omarahoitusosuudella.
Avustusta voidaan myöntää kalataloudellisiin hankkeisiin, joiden tavoitteena on vahvistaa uhanalaisten tai vaarantuneiden vaelluskalakalakantojen elinvoimaisuutta turvaamalla ja parantamalla kalakantojen luontaista elinkiertoa.
Avustettavia hankkeita ovat erityisesti kalan kulkua edistävät toimenpiteet, kuten kalatiet, ohitusuomat ja alasvaellusratkaisut sekä nousuesteiden poisto. Etusijalle asetetaan kohteet, jotka kuuluvat kansallisen kalatiestrategian kärkikohteisiin tai jotka on mainittu alueellisissa kalataloudellisissa kunnostusohjelmissa.

NOUSU-ohjelman toimijat ja rahoitus:

Lisätietoja

projektikoordinaattori Perttu Tamminen, p. 050 4382179

Vaelluskalat