Vastuullisen ja uudistuvan ruokajärjestelmän kilpailukyky paranee

Blogin otsikon pitäisi aina houkutella lukemaan, mitä kirjoittajalla on sydämellään. Otsikkoni, vastuullisen ja uudistuvan ruokajärjestelmän kilpailukyky paranee, on yksi neljästä maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan uuden strategian vaikuttavuustavoitteista. Kuten hyvässä strategiassa aina, tässäkin jokainen sana merkitsee.

Emme enää puhu ruokaketjusta. Hyppy ruokaketjusta ruokajärjestelmään on kuin mato-ongesta katiskaan. Ruokajärjestelmä sisältää toki perinteisen ruokaketjun: alkutuotannon, elintarviketeollisuuden, tukku- ja vähittäiskaupan, julkiset ruokapalvelut ja ravintolat sekä luonnollisesti myös kuluttajat. Näiden lisäksi ruokajärjestelmään kuuluu myös politiikka – hallinnon toimet elinkeinon edistämistyöstä ja huoltovarmuudesta ravitsemussuosituksiin. Unohtaa ei saa myöskään kansantaloudellisia vaikutuksia ja ruokakulttuuria. Laajaan ruokajärjestelmään olemme tavoitteissamme liittäneet määritelmät vastuullinen, uudistuva ja kilpailukykyinen.

Mitä sitten ymmärrämme vastuullisuudella? Edistämme kestävää maataloutta ja ruuantuotantoa. Vastuullinen tuotanto on ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää. Suomalainen maatalous voi tarjota tehokkaita ratkaisuja globaaleihin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen tai ruokaturvaan.

Yhteyttäminenhän on elämän edellytys ja keino sitoa hiiltä ilmasta varastoiden sitä maaperään ja muuttaen sitä ihmiselle ja eläimille sopivaksi polttoaineeksi. Vastuullisuus tarkoittaa, että tuotteiden laatu ja tuotantotavat kestävät kriittisenkin tarkastelun. Vastuullisuus tarkoittaa myös reiluja toimintatapoja koko ruokajärjestelmässä, ruokahävikin vähentämistä sekä turvallista ja terveellistä ruokaa kuluttajille.

Mitä sinä syöt vuonna 2050? Uudistumisen pitää puolestaan olla keskeinen osa toimintakulttuuria. Ruokajärjestelmän on kehityttävä ympäröivän todellisuuden muutosten myötä, jotta pysymme ajassa mukana. Uudistumalla voimme parantaa tehokkuutta ja tuottavuutta, ja tarjota tuotteita, jotka vastaavat kuluttajien tarpeisiin ja muuttuviin kulutustottumuksiin. Digitalisaatio on uudistuvan ruokajärjestelmän oikea käsi, josta hyötyvät niin ihmiset kuin ympäristökin, vaikkapa paremman tuotannon ohjauksen ja hävikin hillinnän kautta (HS 31.3.). Digitalisaatio on myös avainasemassa, kun puhutaan ruokaturvallisuudesta tai tuotantomme vahvuuksien viestimisestä.

Ilman kilpailukykyä hyväkin yritys on jonkin ajan kuluttua entinen yritys. Kilpailukykyä voidaan parantaa panostamalla tuottavuuteen, innovatiivisuuteen ja tuotekehitykseen. Suomalaisen ruuan kanssa samassa laatuluokassa on aika vähän kisaajia, mutta tietävätkö kuluttajat tätä?

Yksi keskeinen tapa edistää kilpailukykyämme on myös lisätä tuotannon vahvuuksista viestimistä. Ilman kilpailukykyä ei ole kannattavuutta. Etenkin maataloudessa kannattavuus on ollut poikkeuksellisen heikko viime vuosina. Viljelijöiden yhteistyön lisääminen, parhaiden käytäntöjen jakaminen ja tiedon hyödyntäminen auttavat kilpailukyvyn parantamisessa.

Olemme maa- ja metsätalousministeriössä motivoituneita ja ylpeitä ollessamme osa ruokajärjestelmää. Ruokajärjestelmää, josta yhdessä yritysten, sidosryhmien ja kuluttajien kanssa teemme YK:n kestävän kehityksen tavoitteita toteuttaen entistä vastuullisemman, uudistuvamman ja kilpailukykyisemmän. Se on meille sydämenasia.

 

Minna-Mari Kaila

Ylijohtaja, ruokaosaston päällikkö
Maa- ja metsätalousministeriö