Uusiutuva Suomi - mahdollisuuksien maailma
Maa- ja metsätalousministeriön strategiaan pohjautuvia ajatuksia tulevaa hallituskautta varten
1. Vastuullisen ja uudistuvan ruokajärjestelmän kilpailukyky paranee
1. Vastuullisen ja uudistuvan ruokajärjestelmän kilpailukyky paranee
Tavoitetila:
Ruuantuotanto on kannattavaa ja kilpailukykyistä. Tilamäärä vähenee hallitusti, perusraaka-aineiden tuotanto tehostuu entisestään ja keskittyy suurempiin tuotantoyksiköihin. Uusi teknologia, osaaminen ja yhteistyö parantavat kilpailukykyä ja kannattavuutta kaiken kokoisilla tiloilla.
Haitalliset vesistö- ja ilmastovaikutukset vähenevät. Pellot ja laitumet toimivat hiilivarastoina, maaperän kunto ja vesitalous paranevat. Viljelijät pystyvät hyödyntämään uutta teknologiaa tuotannossa ja päästöjen vähentämisessä. Eläinten hyvinvointi paranee, eläintautien torjunnassa on onnistuttu ja mikrobilääkkeiden käyttö on vähäistä. Kasvintuhoojien torjunta on tehokasta. Suomen olosuhteisiin sopivia viljelylajikkeita on saatavilla.
Ruokajärjestelmän kyky sopeutua ilmastonmuutokseen on hyvä. Kotimaisen, luomun ja lähiruuan osuus suomalaisten kulutuksessa kasvaa. Kaikilla suomalaisilla on mahdollisuus saada ravitsevaa ja terveellistä ruokaa. Ruokahävikki vähenee. Kasvisten osuus suomalaisten ruokavaliossa kasvaa.
Puhdas juomavesi ja luonnontuotteet jalostetaan markkinoille korkean lisäarvon tuotteiksi ja niihin perustuva liiketoiminta kasvaa. Uudet digitaaliset palvelut mahdollistavat ruokajärjestelmän tuottavan ja tehokaan toiminnan.
Hallituskauden toimenpiteet:
Vuonna 2021 alkavan uuden ohjelmakauden toimenpiteiden rahoitus: Turvataan erityisesti riittävä maatalouden ja maaseudun kehittämisen EU-rahoitus sekä kansallinen rahoitus ohjelmakauden 2021–2027 toimenpiteille ja niiden toimeenpanolle. Osana rahoituskokonaisuutta päätetään Maatilatalouden kehittämisrahaston Makeran tulevasta toiminnasta.
Ilmastokestävän ruokajärjestelmän toimintasuunnitelma: Valmistellaan ilmastokestävän ruokajärjestelmän toimintasuunnitelma vuoteen 2030 (Ilmastokestävä ruoka). Tehostetaan maa- ja puutarhatalouden sopeutumista ilmastonmuutokseen sekä kehitetään ilmastonmuutoksen kestäviä tuotantomenetelmiä sekä energia- ja materiaalitehokkuusratkaisuja ottaen huomioon Suomen vahvuudet ja erityispiirteet. Edistetään hajautetun energiatuotannon kilpailukykyä.
Ruuan vienninedistäminen: Sitoutetaan ruokaketjun toimijat pitkäjänteiseen vienninedistämistyöhön, turvataan toiminnan resurssit ja tuetaan kysyntälähtöistä viennin kasvua.
Rakennetukien kokonaisuudistus: Toteutetaan maatalouden rakennetukijärjestelmän ja sen toimeenpanon kokonaisuudistus siten, että järjestelmät ovat on tehokkaita, yhdenmukaisia ja yksinkertaisia.
Eläinlääkäripalvelut, eläinten hyvinvointi ja eläinvalvonta: Uudistetaan eläinlääkäripalveluja ja eläinten hyvinvointia koskeva lainsäädäntö sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontajärjestelmä.
Mikrobilääkeresistenssi: Vahvistetaan hallinnonalojen välistä yhteistyötä (One Health) mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi ja mikrobilääkkeiden tehon säilyttämiseksi. Edistetään eläinten hyvinvointia ja ehkäistään eläintauteja ja siten vähennetään tarvetta käyttää mikrobilääkkeitä. Vahvistetaan hallitun lääkekäytön osaamista ja tuotetaan tutkimus- ja seurantatietoa koulutuksen ja valistuksen tueksi.
Hyvä ravitsemus: Luodaan järjestelmä lasten ja nuorten ruoankäyttötietojen systemaattiseen keräämiseen ravitsemukseen liittyvän päätöksenteon pohjaksi ja seurantaa varten. Kehitetään kuntien elintarvikevalvontaa paremmin kansanterveyttä edistäväksi.
Ruokajärjestelmän TKI-innovaatiofoorumi: Rakennetaan koko arvoketjun kattava vuorovaikutteinen yhteistyörakenne, joka varmistaa tiedon, osaamisen, kehitystyön ja innovaatiotoimien tarpeiden ennakoinnin, strategisten tavoitteiden asettamisen, niihin sitoutumisen ja resurssien ohjautumisen viljelijöiden ja muiden toimijoiden käytännön tarpeiden mukaisesti.
Ruokajärjestelmän digitalisaatio: Turvataan digitalisaation ja uuden teknologian käyttöönoton edellyttämät suunnittelun ja ylläpidon resurssit. Kehitetään asiakaslähtöisesti palveluita: hyödynnetään digitalisaation mahdollisuuksia ja parannetaan käytettävyyttä. Tehostetaan valvontaa muun muassa lisäämällä omavalvontaa sekä hyödyntämällä uusinta teknologiaa.
2. Uudistuva ja kestävä luonnonvaratalous lisää hyvinvointia ja korvaa uusiutumattomien raaka-aineiden ja energian käyttöä
Tavoitetila:
Metsien ja muiden uusiutuvien luonnonvarojen käyttö on ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää – ja kestävyys voidaan myös todentaa läpinäkyvästi. Ympäristön tila paranee ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on pysäytetty.
Vaelluskalojen elinkierrot ja vaellusmahdollisuudet paranevat. Kotimaisen kasvatetun ja luonnonvesistä pyydetyn kalan osuus markkinoilla lisääntyy. Riistaeläinten elinympäristöt paranevat ja metsästys säilyy kestävällä pohjalla, riistaeläinten aiheuttamat vahingot vähenevät ja luonnonvaraisiin eläimiin liittyvät konfliktit ovat hallinnassa. Luonnon virkistyskäyttöön ja aineettomien arvojen hyödyntämiseen perustuva liiketoiminta kasvaa.
Maankäyttösektorin sovitut ilmastotoimenpiteet on toteutettu metsissä, pelloilla ja kosteikoilla. Biopohjaisilla tuotteilla korvataan laajasti fossiilisia tuotteita kuten muovia. Kotimaisen uusiutuvan energian osuutta lisäämällä vähennetään ulkomailta ostettavan energian osuutta ja parannetaan Suomen vaihtotasetta.
Laadukkaat palvelut, verkostot ja laitteistot turvaavat vesihuollon kansalaisille ja koko yhteiskunnalle pitkälle tulevaisuuteen. Suomalaiselle vesiosaamiselle on kansainvälistä kysyntää ja sen vienti kasvaa. Ilmastonmuutoksen sopeutuminen on integroitu osaksi luonnonvarapolitiikkaa. Vieraslajeihin ja metsätuhoihin liittyvät riskit ovat hallinnassa. Luonnonvaratoimialalla on otettu käyttöön yhteisiä asiakaslähtöisiä digitaalisia palvelu- ja yhteistoiminta-alustoja.
Hallituskauden toimenpiteet:
Metsätalouden kannustejärjestelmän uusiminen: Kannustetaan metsänomistajia aktiiviseen ja oikea-aikaiseen metsän- ja luonnonhoitoon sekä infrastruktuurin ylläpitämiseen. Kannustejärjestelmän tulee olla yksinkertainen, selkeä ja hallinnollisesti kevyt, jotta sekä määrälliset että laadulliset työmäärätavoitteet saavutetaan kustannustehokkaasti. Kannusteilla tuetaan myös ilmasto- ja ympäristötavoitteiden toteutumista.
Kansallisen metsästrategian hankesalkkuun kirjattujen kehittämistoimenpiteiden toteutus yhteistyössä metsäalan kanssa kilpailukykyisen toimintaympäristön, metsien aktiivisen, kestävän ja monipuolisen käytön ja metsäalan uudistumisen saavuttamiseksi.
Lisätään rahoitusta METSO-ohjelmaan vapaaehtoisen suojelun edistämiseksi. Laajennetaan METSO-ohjelma koskemaan myös maatalousympäristöt ja vesialueet sekä suot ja kosteikot.
Kansallinen vesihuoltouudistus: Edistetään vesihuoltoalan innovatiivisia hankintoja, kokeilu- ja testausympäristöjen aikaansaamista sekä alan digitalisaatiota. Kannustetaan kuntia ja vesihuoltolaitoksia rakennemuutokseen, yhteistyöhön ja ulkopuolisten palveluiden käyttöön. Selvitetään lainsäädännön muutostarpeet ja kehitetään valvontaa.
Kansallinen rakennettujen vesistöjen muutosohjelma vaelluskalakantojen elvyttämiseksi: Laaditaan ja toteutetaan kansallinen muutosohjelma sekä vesistökokonaisuudet kattavat ohjelmat, joissa sovitetaan yhteen kalakantojen hyötykäytön, vesiympäristön hoidon, tulva- ja kuivuusriskien hallinnan ja sähköntuotannon tarpeet. Ohjauksen ja yhteensovittamisen sekä vesialueiden omistukseen liittyvän näkökulman varmistamiseksi keskitetään vesilainsäädännön valmistelu maa- ja metsätalousministeriöön.
Maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteet: Vähennetään maankäyttösektorin päästöjä ja vahvistetaan hiilinieluja- ja varastoja metsissä, pelloilla ja kosteikoissa. Vähennetään metsäkatoa ja edistetään metsitystä ja ennallistamistoimenpiteitä erityisesti turvemaille. Kehitetään lannan käsittelymenetelmiä ja vähennetään pellonraivauksen tarvetta tilusrakennetta ja tuottavuutta parantamalla.
Valtakunnallinen maa- ja metsätalouden vesienhallinnan toimintaohjelma vuoteen 2030: Uudistetaan maankuivatuksen järjestelmä ottaen huomioon ilmastonmuutoksesta aiheutuvat muutokset sateisuudessa ja roudassa, ojituksen korjausvelka, vesistökuormituksen vähentäminen, tilusjärjestelyjen mahdollisuudet sekä happamien sulfaattimaiden ja turvemaiden erityiskysymykset. Osoitetaan ohjelmalle riittävä rahoitus.
Yksityisen pääoman suuntaaminen globaalien kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen: Luodaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä rahoitusmekanismit yksityisen pääoman suuntaamiseksi globaalien kehitystavoitteiden toteuttamiseksi. Toimenpiteissä otetaan huomioon erilaiset yhteisvaikutukset vesiturvallisuuden, ruokaturvan, metsien kestävän käytön ja ilmastopolitiikan tavoitteiden kannalta.
Monilajinen kannanhoito: Edistetään riistataloudessa monilajista kannanhoitoa, jossa huomioidaan lajien keskinäiset riippuvuus- ja vuorovaikutussuhteet. Monilajista lähestymistapaa sovelletaan erityisesti suurpetokantojen ja niiden tärkeimpien saaliseläinten, kuten hirvieläinten kantojen hoidossa.
Kalastuslainsäädännön kehittäminen: Kalastuslakia muutetaan ottamaan huomioon tiedonkeruuprosessien (Omakala), tietojärjestelmien ja sähköisten palveluiden kehittämistarpeet sekä tietosuojavaatimukset. Lisäksi lakiin tehdään teknisluonteisia sekä säännösten sisältöä täsmentäviä muutoksia, joilla sujuvoitetaan päätöksentekoa.
Kotimaisen kalan tarjontaa lisätään: Kalatalouden arvoketjun toimintaympäristöä parannetaan tukemalla erityisesti alan innovaatioiden ja kilpailukykyisten kotimaisten kalatuotteiden kehittämistä sekä kannattavan kalankasvatuksen ja kalastuksen kestävää kasvua.
3. Monipuolinen yritystoiminta ja menestyvä maaseutu, monipaikkaisuus ja verkostot vahvistavat yhteiskuntaa
Tavoitetila:
Maaseudun ja kaupunkien välille syntyy uutta vuorovaikutusta. Maaseutupolitiikassa huomioidaan alueiden ominaispiirteet ja vahvuudet. Hyväkuntoinen perusinfrastruktuuri ja nopeat tietoliikenneyhteydet mahdollistavat uudenlaisten elinkeinojen ja yritystoiminnan kehittymistä perinteisten rinnalle. Maaseutu on elinvoimainen ja houkutteleva paikka asumiselle, työlle ja yrittämiselle.
Hallituskauden toimenpiteet:
Maaseutu- ja saaristopolitiikka: Kehitetään maaseutu- ja saaristopolitiikkaa tasavertaisesti kaupunkipolitiikan rinnalla.
Maaseudun digitaalisaatio: Varmistetaan kansalaisten, yritysten ja alueiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia hyötyä digitalisaatiosta ja paikkariippumattomasta työstä. Estetään digisyrjäytymistä kattavilla, nopeilla ja luotettavilla laajakaistayhteyksillä. Infrastruktuuri ja laadukkaat palvelut antavat pohjaa hyvinvoinnille, asumiselle ja yrittämiselle. Julkisten valokuituinfrainvestointien pitkän aikavälin rahoitus- ja investointisuunnitelma laaditaan alueille, joille nopeat ja toimintavarmat yhteydet eivät ole markkinaehtoisesti rakentuneet asukkaiden ja yritysten käyttöön.
Paikkaperusteisuus: Kehitetään paikkaperustaista politiikkaa, jolla luodaan räätälöityjä ratkaisuja erilaisille alueille. Politiikka huomio alueiden vahvuudet, luonnonvarat, kulttuuri ja perinteet sekä yhteisön ja osaamisen.
Yhteisölähtöinen kehittäminen: Vahvistetaan yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä. Tuetaan yhteistyötä ja uusia yhteistyömalleja erilaisten alueiden (maaseutu- ja kaupunkialueet) ja toimijoiden (julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin) välillä.
Maaseutuvaikutusten arviointi: Otetaan käyttöön maaseutuvaikutusten arviointi päätöksenteon valmistelussa ja toteuttamisessa eri hallinnon tasoilla. Tarkoituksena on ottaa entistä paremmin ja systemaattisemmin huomioon maaseudun erityispiirteet ja ennakoida päätösten vaikutukset maaseutuun.
4. Luotettavat ja laajakäyttöiset paikka-, kiinteistö- ja huoneistotiedot mahdollistavat uutta liiketoimintaa ja turvaavat omistusta
Tavoitetila:
Uuden sukupolven peruspaikkatieto on kaikkien toimijoiden tehokkaassa käytössä – turvallisesti ja monipuolisesti. Paikkatietoa hyödyntävät sovellukset ja niissä käytettävä teknologia, kuten tekoäly, robotiikka, sekä esineiden internet mahdollistavat monenlaisia uusia toimintoja ja innovaatioita.
Yritykset rakentavat julkishallinnon palveluita parantavia ja täydentäviä digitaalisia lisäarvopalveluita.
Kiinteistöjen ja osakehuoneistojen omistus, hallinta ja kauppa perustuvat turvallisesti ylläpidettyihin perusrekistereihin, joiden pohjalle on syntynyt paljon uutta liiketoimintaa ja lisäarvoa.
Hallituskauden toimenpiteet:
Huoneistotietojärjestelmän ja siihen liittyvien palveluiden kehittäminen: Huoneistotietojärjestelmään liittyvä lainsäädäntö on tullut voimaan ja osakehuoneistojen omistamisen ja panttauksen rekisteröintijärjestelmä on toteutettu ja otettu käyttöön vuoden 2019 alussa.
Huoneistotietojärjestelmää kehitetään edelleen mahdollistamalla muun muassa huoneistoihin liittyvien taloudellisten ja teknisten tietojen hallinta sekä muiden hallintamuotojen, kuten asumisoikeusasuntojen, mukaan ottaminen kokonaisuuteen. Näillä toimenpiteillä edistetään uusien palveluiden kehittymistä ja prosessien tehostumista sekä yritystoiminnassa että julkisella sektorilla.
Osoitetietojärjestelmän käyttöönotto: Jatketaan valtakunnallisen osoitetietojärjestelmän ja sen hallintaan liittyvän yhteistyön kehittämistä. Kunnissa syntyvän osoitetiedon ylläpito ja palveluiden tarjoaminen edellyttävät eri toimijoiden yhteistyömallin käyttöönottoa, mahdollisesti myös uutta lainsäädäntöä.
Vuoden 2019 aikana on saatu valmisteltua tekniset ja toiminnalliset lähtökohdat valtakunnallisen järjestelmän käyttöönottoon. Valtakunnallinen osoitetietojärjestelmä parantaa osoitetiedon laatua, vähentää riippuvuutta kaupallisista tietopalveluista ja tehostaa muun muassa pelastuspalvelutoimintaa. Tietoa on tarkoitus rikastaa logistisia ratkaisuja tukevilla tiedoilla. Toimenpide on osa paikkatietoselonteon toimeenpanoa.
Paikkatietopoliittisen selonteon toimeenpano: Paikkatietojen saatavuuden, hallinnan ja käytön periaatteita selkeytetään vastaamaan digitalisoituvan yhteiskunnan lisääntyneitä tietotarpeita. Lainsäädäntöä kehitetään varmistamaan paikkatietojen tehokas, turvallinen ja innovatiivinen hallinta ja käyttö. Tavoitteena on määritellä muun muassa kansallisten peruspaikkatietojen, osoitetietojen ja yhteisten tukipalveluiden sisältö ja rooli.
Valtakunnallinen laserkeilausohjelma: Käynnistetään valtakunnallinen laserkeilausohjelma. Laserkeilaus on uuden sukupolven kartoitusmenetelmä, jonka avulla voidaan tuottaa tehokkaasti maastokohteita kuvaavia kolmiulotteisia pistehavaintoja (ns. pistepilviä). Keilausaineistoa voidaan hyödyntää mm. kartta- ja paikkatietojen ylläpidossa, metsävaratiedon tuotannossa, luontokartoituksissa, tulva-alueiden mallinnuksessa, lentoesteiden kartoituksessa, kuntien prosesseissa, tutkimuksessa, maatalouden valvonnassa, geologisten piiteiden kartoituksessa ja energiaverkkojen hallinnassa. Tuottamalla aineistoa valtakunnallisena ohjelmana voidaan säästää kustannuksia, nostaa kartoituksen laatua ja parantaa toiminnan suunnitelmallisuutta (esim. kilpailutuksissa).
5. Biotalous 2.0 -ohjelma
Tavoitetila
Ilmastonmuutos ja maapallon väestön nopea kasvu vaativat ratkaisuja, joilla ilmaston lämpeneminen voidaan pysäyttää 1,5 asteeseen ja riittävä ruoantuotanto sekä kasvavan väestön muut aineelliset tarpeet voidaan varmistaa. Suomella on runsaasti uusiutuvia luonnonvaroja, joiden kestävä käyttö perustuu korkeaan osaamiseen ja vahvaan teolliseen pohjaan. Suomi pystyy tuottamaan ratkaisuja globaaleihin haasteisiin, luomaan uusia työpaikkoja ja lisäämään talouskasvua kestävästi.
Ilmastonmuutoksen hillintä ja kestävän kasvun aikaansaaminen edellyttävät suuria muutoksia tuotanto- ja kulutustavoissa. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toiminnan ydintä ovat YK:n kestävän kehityksen tavoitteet: 2. Ei nälkää, 6. Puhdas vesi ja sanitaatio, 12. Vastuullista kuluttamista, 13.Ilmastotekoja, 14.Vedenalainen elämä ja 15. Maanpäällinen elämä.
Läpileikkaavana tavoitteena on järjestää kaikki toiminta niin, että eettiset näkökohdat ja oikeudenmukaisuus otetaan huomioon.
Biotalous 2.0 -ohjelma sisältää ne toimenpiteet, joilla maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla päästään edellä mainittuihin tavoitteisiin hallituskauden aikana ja edelleen vuoteen 2030 mennessä.
Hallituskauden toimenpiteet (edellä kohdissa 1.-4. esitettyjen lisäksi)
- Suomen metsäkeskuksen tehtävät sekä kala- ja vesitaloushallinnon tehtävät ELY-keskuksista yhdistetään uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä edistäväksi biotalousvirastoksi. Työssä otetaan huomioon keskushallinnon muutosohjelmatyöryhmän linjaukset ja selvitetään mahdollisuudet yhdistää myös Riistakeskus uuteen virastoon.
- Uudistetaan maatalouden energiatehokkuuden toimialasopimus ja laajennetaan se koskemaan myös maaseutuelinkeinojen resurssitehokkuutta. Luodaan toimintamalli, joka kokoaa valtakunnallisesti yhteen verkostot, jotka eri rahoituslähteiden kautta edistävät energia- ja materiaalitehokkuutta sekä kiertotaloutta ja linkittävät maaseutuelinkeinojen piirissä tehtävän työn muiden alojen vastaavaan toimintaan.
- Vahvistetaan kotimaisen uusiutuvan energian tuotantoedellytyksiä. Edistetään hajautetun energiatuotannon kestävää kilpailukykyä suhteessa keskitettyyn tuotantoon lisäämällä alan tutkimus- ja kehittämistyötä sekä rahoitusta painottaen tuotannon kestävyyttä, kannattavuutta sekä roolia osana koko energiantuotantosektoria sekä kiertotaloutta. Rohkaistaan energia-alan pieniä toimijoita kuten PK -yrityksiä, maatiloja ja asunto-osakeyhtiöitä tekemään energia-alan yhteistyötä esimerkiksi perustamalla energiayhteisöjä.
- Luodaan edellytyksiä biopohjaisille korkean lisäarvon tuotteille sekä ekosysteemipalveluihin perustuvalle liiketoiminnalle
- Jatketaan toimenpiteitä ravinteiden kierrättämiseksi ja edistetään biopohjaisten sivuvirtojen, tähteiden ja jätteiden hyödyntämistä.
- Vauhditetaan maanviljelijöiden ja metsänomistajien osaamista ja neuvontaa digitaalisilla ratkaisuilla.
- Varmistetaan uuden tiedon ja innovaatioiden omaksuminen ja käyttöönotto sekä osaamisen siirto viljelijöille ja metsänomistajille kehittämällä internetpohjaisia päätöksentekojärjestelmiä ja sovelluksia.
- Käynnistetään kokeiluhanke tutkimustiedon käytäntöön viemisen tehostamiseen yhdessä hallinnon, tutkijoiden ja neuvontaorganisaatioiden yhteistyönä.
- Kehitetään biotalouden palvelualustoja asiakasnäkökulmasta, huolehditaan niiden yhteentoimivuudesta sekä hyödynnetään tekoälyn, mobiiliteknologian ja robotiikan mahdollisuuksia. Varmistetaan rahoitus erityisesti Metsätieto ja alustatalous –hankekokonaisuudelle.
- Lisätään vastuullisen ja laadukkaan suomalaisen ruuan käyttöä julkisissa hankinnoissa käyttämällä hankinnoissa vastuullisuuskriteereitä.
- Eettiset näkökohdat ja oikeudenmukaisuus otetaan huomioon kaikessa toiminnassa hankkimalla uutta käsitteellistä tutkimustietoa niistä arvoista ja ajattelutavoista, joilla systeeminen muutos kohti biotaloutta toteutetaan.