Blogit

1,4 euroa päivässä turvallisesta kestävästi tuotetusta ruuasta

Minna-Mari Kaila Julkaisupäivä 20.3.2018 20.33 Blogit MMM

Kotimainen maatalous ja erityisesti sen tukeminen herättävät keskustelua. Ja hyvä niin, sillä on kysymys tärkeästä asiasta, eikä tukipolitiikka kaikkine kiemuroineen ole ihan yksinkertainen. Maatalouden ja maaseudun tukemiseen käytetään suuri määrä yhteisiä verovaroja, joiden käytöstä pitää keskustella.

Nopeat heitot ja kärjistykset elävät erityisesti verkkokeskusteluissa, ja pohjatiedot tahtovat usein unohtua. Tässä yksi kärjistys, joka perustuu tiukasti faktaan: Jokainen meistä tarvitsee maanviljelijän työn tuloksia monta kertaa joka päivä. Ajatellaan vaikka peliteollisuutta, joka hienona uutena alana tuo paljon tuloja Suomeen, mutta latausmääristä ja liikevaihdosta ei vielä synny hyvää ja täyttävää ateriaa.

Maatalous on ruuan raaka-aineiden tuotantoa, jossa aurinkoenergiaa sidotaan veden ja ravinteiden avulla ihmisten energianlähteeksi eli elintarvikkeiksi.

Uusia ruuantuotannon ratkaisuja kehitetään, mutta vielä vuosikymmenien ajan valtaosa elintarvikkeiden raaka-aineista kasvaa pelloilla auringon avulla. Tämä sinänsä yksinkertainen, mutta luonnonoloille herkkä tuotantoprosessi toimii Suomen oloissa aivan eri tavalla kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa. Eteläisimmässäkin Suomessa kasvukausi kestää parhaimmillaan vain noin puolet vuodesta ja sadot jäävät meillä väistämättä EU:n keskitasoa pienemmiksi. Peruna ei pakkasessa kasva. Suomi on kaukana Euroopan isoilta markkina-alueilta, ja pitkät etäisyydet maan sisällä, harva asutus ja talviset olot aiheuttavat monenlaisia lisäkustannuksia.

Esimerkiksi laadukkaan suomalaisen maidon tuottaminen maksaa yli 70 senttiä litralta. Suomalainen maitotilallinen saa tällä hetkellä noin 40 senttiä litralta eli vain vähän yli puolet tuotantokustannuksista. Ilman tukivälineitä kotimainen tuotanto vähenisi merkittävästi ja keskittyisi voimakkaasti nykyistä teollisempaan tuotantomalliin ja hyvin harvoille alueille.

Kustannusongelmista huolimatta Suomessa kannattaa tuottaa ruokaa.

Puhtaat ja runsaat vesivaramme sekä puhdas ilma ja maaperä ovat luonnonaarre, joka antaa valtavan kilpailuedun. Se kisa käydään laadukkaalla ja kestävällä elintarviketuotannolla.

Suomalaiset elintarvikkeet ovat tutkitusti Euroopan puhtaimpia ja turvallisimpia. Muun muassa siksi suomalaiset kuluttajat haluavat ostaa lähellä tuotettua ruokaa. Sillä, miten ruoka tuotetaan, on todellakin väliä.

Tuet ja säädökset ohjaavat tuotantoa ylittämään EU:n perusvaatimukset ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin huomioimisessa. Tuotanto-oloja ja toimitusketjua seurataan meillä erittäin tarkasti, ja Suomessa elintarvikeraaka-aineiden jäljitettävyys on huippuluokkaa.

Keski-Euroopassa eläintautien torjuntaan käytetään yleisesti antibiootteja ja muita lääkkeitä ”varmuuden vuoksi”. Monessa maassa eläinkohtaiset lääkemäärät kotieläintuotannossa ovat moninkertaisia verrattuina esimerkiksi Suomeen ja Ruotsiin, joissa lääkkeiden käyttö on tarkkaan ohjattua ja perustuu todettuun hoitotarpeeseen. Asia on tärkeä siksikin, että lääkkeille vastustuskykyisiin superbakteereihin kuolee Euroopassa vuosittain jo 25 000 ihmistä, ja ongelma on koko ajan laajenemassa.

Kestävästi toimivan oman ruuantuotannon säilyttäminen edellyttää Suomen oloissa vahvaa julkista panosta ja erilaisia tukivälineitä, joiden on samalla noudatettava EU:n yhteistä maatalouspolitiikka.

EU:n komissio valvoo jatkuvasti, että jäsenmaiden tuet perustellaan, ja että kilpailu EU:n yhteismarkkinoilla toimii. Suomessa maatalouden tukijärjestelmät kompensoivat erityisesti pohjoisesta sijainnista aiheutuvia korkeita tuotantokustannuksia. Tukea maksetaan sen perusteella, kuinka monta hehtaaria peltoa on viljelyssä, tai kuinka monta eläintä tilalla on ja kuinka paljon ne tuottavat esimerkiksi maitoa. Tuilla korvataan myös kustannuksia, jotka aiheutuvat vapaaehtoisista säädösten perustasoa laajemmista toimenpiteistä, joilla parannetaan ympäristön tilaa tai eläinten hyvinvointia.

EU-maatalouspolitiikkaan ei kuulu tarveharkinta, vaan jokainen ehtojen mukaisesti toteutettu ympäristö- tai hyvinvointitoimenpide tai tuotettu maito-, liha- ja viljakilo on tukijärjestelmien kannalta yhtä arvokas tekijästään tai tuottajastaan riippumatta.

Maatalouden tukirahoitukseen ja maaseudun kehittämiseen käytetään Suomessa vuosittain hieman alle kaksi miljardia euroa.

88 prosenttia siitä on yllä kuvattuja viljelijätukia. Noin kuusi prosenttia tuesta on rahoitusta maaseudun yrityksille ja erilaisille kehittämishankkeille. Niillä lisätään innovaatioita, nopeita laajakaistayhteyksiä, palveluja ja säpinää, joista hyötyy koko maa. Loppu kuusi prosenttia menee maatalouden kannattavuutta parantaviin investointitukiin.

Tilastokeskuksen mukaan suomalainen käytti vuonna 2016 noin 11 prosenttia kulutusmenoistaan elintarvikkeisiin ja alkoholittomiin juomiin.

Asumisen osuus kulutuksesta oli suurin, noin kolmasosa, ja liikkumisen 15 prosenttia. Elintarvikkeiden kulutusmenot suomalaista kohti olivat keskimäärin noin kahdeksan euroa päivässä. Jos maatalouteen ja maaseutuun käytetty tukirahoitus suhteutetaan samalla tavalla, kustannus tuista on suomalaista kohti noin 1,4 euroa päivässä. Aika maltillinen vakuutusmaksu puhtaasta ja turvallisesta ruuasta ja elinvoimaisesta ja hoidetusta suomalaisesta maaseudusta? Samalla turvataan työtä noin 340 000 suomalaiselle koko elintarvikeketjussa.

ylijohtaja, osastopäällikkö Minna-Mari Kaila, MMM

Lisätietoja eri tukivälineistä ja niiden määristä löytyy täältä:

www.mmm.fi
www.maaseutu.fi

Kommentit
Lisää kommentti
Martti Järvenpää
Nämä luvut eivät ynnää lainkaan yhteen, mutta matematiikka ei kai koskaan olekaan ollut maatalousväen vahva ala. 1.4 euroa päivässä vauvasta vaariin ei kata kuin pienen osan maataloustuista, esimerkiksi eläkkeet, verovapautukset ym. tulevat nähtävästi "kaupan päälle".
Jos suomalaiset elintarvikkeet olisivat todella niin erinomaisia kuin tässä väitetään, niin miksi niitä ei myydä hyvällä hinnalla ympäri maailmaa? Meiltähän viedään lähinnä jotain kauraa ym. reuhuksi. Miksi suomessakin premium-elintarvikkeet ovat lähes tyystin tuontitavaraa?
Entä miksi Viro ja Ruotsi pärjäävät pelkillä EU-tuilla kuin suomalaiset maksavat vielä omasta pussistaan yli puolet lisää? "Kansalliset tuet" puolestaan valuvat maan hintaan, jonka vuoksi maatalous ei laskennallisesti kannata täällä koskaan. Euroopan huonoiten tuottavasta maasta ja lyhyestä kasvukaudesta maksetaan Euroopan kovimpia hintoja. Ja varmistaa sen, että viljely pysyy sukuammattina, oli jälkikasvulla kiinnostusta ja lahjoja tai ei. Voi tietenkin kysyä, onko tämä reilua rahansiirtoa tietylle, poliittisesti hyvin aktiiviselle ryhmälle vai vai fantastisen hyödyllinen vakuutus pelottavaa ulkomaailmaa vastaan.
Kirjoitettu 22.3.2018 0:40.
Selaa blogin artikkeleita