Uusiutuva energia

Uusiutuvilla energian lähteillä tarkoitetaan puupolttoaineita, muita kasvi- ja eläinperäiset polttoaineita, biokaasua, kierrätys- ja jätepolttoaineiden biohajoavaa osuutta, vesivoimav, tuulivoimaa, aurinkoenergiaa ja maalämpöä.

Suomessa uusiutuvien osuus oli vuonna  33 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta. EU:n tavoitteet uusiutuvalle energialle lasketaan suhteessa energian loppukulutukseen ja tällä laskentatavalla uusiutuvien osuudeksi Suomessa vuonna 2014 saadaan 38,7 prosenttia.

Uusiutuvan energian osuuden nostaminen ja fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen on yksi keskeisimmistä energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteista. EU:n asettaman tavoitteen mukaisesti Suomen tulee tuottaa uusiutuvilla energialähteillä 38% energian loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Kansallisesti on linjattu pääministeri Sipilän hallitusohjelmassa, että 2020-luvulla uusiutuvan energian käyttöä lisätään Suomessa kestävästi niin, että sen osuus nousee yli 50 prosenttiin.

80 % Suomen uusiutuvasta energiasta on bioenergiaa

Uusiutuvan energian osuus energian kokonaiskulutuksesta Suomessa

s31_Uusiutuvanenergianosuus_556px.jpg

Suomen uusiutuvan energian tuotannossa erityisesti bioenergialla on merkittävä rooli. Merkittävin bioenergian lähteemme ovat puupolttoaineet. Niillä tuotetaan nykyään jo neljännes Suomen energian tuotannosta.

Suomessa puunjalostusteollisuuden sivuvirrat eli mustalipeä, puun kuori ja sahanpuru on hyödynnetty pitkään energiaksi. Viime vuosina energian tuotantoon on käytetty kasvavassa määrin myös metsähaketta. Lisäksi kotitalouksissa käytetään huomattava määrä polttopuuta ja puupellettejä. Useat puutuotteet ja puiset rakenteet voidaan elinkaarensa lopuksi hyödyntää energiana.

Kuivia, selluloosapitoisia peltobiomassoja, kuten ruokohelpeä, olkea ja viljan lajittelujätteitä voidaan polttaa joko sellaisenaan tai muuhun polttoaineeseen sekoitettuna. Myös kotieläintuotannon lanta voidaan hyödyntää energiaksi esimerkiksi kaasuttamalla se biokaasuksi. Biokaasua voidaan tuottaa monenlaisista biomassoista mädättämällä hapettomissa olosuhteissa. Myös kierrätys- ja jätepolttoaineiden biohajoava osa luetaan bioenergiaksi. Muun muassa kalanjalostuksen öljyjätettä tai elintarviketeollisuuden tähteitä voidaan jalostaa energiaksi. Kaiken kaikkiaan bioenergiaa voidaan tuottaa useista eri biomassoista ja lukuisilla eri tekniikoilla.

Uutta kansallista energia- ja ilmastostrategiaa valmistellaan parhaillaan

Uusiutuvan energian lisäystavoitteita ja keinoja linjataan kansallisissa energia- ja ilmastostrategioissa. Viimeisin kansallinen energia- ja ilmastostrategia on vuodelta 2013 ja uuden kansallisen energia- ja ilmastostrategian valmistelu on käynnistetty syksyllä 2015. Strategian on määrä valmistua vuoden 2016 loppuun mennessä. Strategiaa valmistellaan työ- ja elinkeinoministeriön johdolla. Samanaikaisesti valmistellaan pitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa. Suunnitelma koskee päästökaupan ulkopuolista sektoria – liikennettä, rakennusten erillislämmitystä, jätettä ja maataloutta – ja sisältää ilmastotoimenpideohjelman ja päästökehitysarviot. Pitkän aikavälin ilmastosuunnitelman laatimista koordinoi ympäristöministeriö.

Muualla palvelussamme:

Puun energiakäyttö

Muualla verkossa:

Työ- ja elinkeinoministeriö: Vuoden 2016 energia- ja ilmastostrategian valmistelu
Työ- ja elinkeinoministeriö: Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuodelta 2013 (pdf)
Ympäristöministeriö: Pitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu
Motiva: Bioenergia
Valtioneuvoston kanslia: Hallitusohjelman biotalous-kärkihankkeen toteutus
EU- jäsenmaiden kansalliset uusiutuvan energian suunnitelmat NREAP