Uusiutuva energia

Suurin osa Suomen uusiutuvasta energiasta on bioenergiaa

Uusiutuvilla energian lähteillä tarkoitetaan puupolttoaineita, muita kasvi- ja eläinperäiset polttoaineita, biokaasua, kierrätys- ja jätepolttoaineiden biohajoavaa osuutta, vesivoimaa, tuulivoimaa, aurinkoenergiaa ja maalämpöä.

Suomessa uusiutuvien osuus vuonna 2016 oli 34 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta. EU:n tavoitteet uusiutuvalle energialle määritellään suhteessa energian loppukulutukseen; tällä tavoin laskettuna osuus Suomessa on ollut noin 3–5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin energian kokonaiskulutuksesta laskettu osuus. EU:n asettaman tavoitteen mukaisesti Suomen tulee vuoteen 2020 mennessä tuottaa uusiutuvilla energialähteillä 38% energian loppukulutuksesta. Vuonna 2016 tämä osuus oli 39 prosenttia. Kansallisesti Suomi on asettanut hallitusohjelmassa ja vuoden 2016 energia- ja ilmastostrategiassa tavoitteeksi, että 2020-luvulla uusiutuvan energian osuus nousee yli 50 prosenttiin.

Bioenergian osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta on suurempi kuin öljyn tai hiilen

Suomen uusiutuvan energian tuotannossa erityisesti bioenergialla on merkittävä rooli. Merkittävin bioenergian lähteemme ovat puupolttoaineet. Puupolttoaineet ovat myös suurin energianlähteemme, eli niiden osuus on energian kokonaiskulutuksesta suurempi kuin öljyn tai hiilen. Vuonna 2016 puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta oli 26 prosenttia.

Suomessa puunjalostusteollisuuden sivuvirrat eli mustalipeä, puun kuori ja sahanpuru on hyödynnetty pitkään energiaksi. Viime vuosina energian tuotantoon on käytetty kasvavassa määrin myös metsähaketta. Lisäksi kotitalouksissa käytetään huomattava määrä polttopuuta ja puupellettejä. Useat puutuotteet ja puiset rakenteet voidaan elinkaarensa lopuksi hyödyntää energiana.

Kuivia, selluloosapitoisia peltobiomassoja, kuten ruokohelpeä, olkea ja viljan lajittelujätteitä voidaan polttaa joko sellaisenaan tai muuhun polttoaineeseen sekoitettuna. Myös kotieläintuotannon lanta voidaan hyödyntää energiaksi esimerkiksi kaasuttamalla se biokaasuksi. Biokaasua voidaan tuottaa monenlaisista biomassoista mädättämällä hapettomissa olosuhteissa. Myös kierrätys- ja jätepolttoaineiden biohajoava osa luetaan bioenergiaksi. Muun muassa kalanjalostuksen öljyjätettä tai elintarviketeollisuuden tähteitä voidaan jalostaa energiaksi. Kaiken kaikkiaan bioenergiaa voidaan tuottaa useista eri biomassoista ja lukuisilla eri tekniikoilla.

Uusiutuvan energian tavoitteet on linjattu kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa

Uusiutuvan energian lisäystavoitteita ja keinoja linjataan kansallisissa energia- ja ilmastostrategioissa. Viimeisin strategia hyväksyttiin marraskuussa 2016. Syyskuussa 2017 julkaistiin pitkän aikavälin ilmastosuunnitelma, joka koskee päästökaupan ulkopuolista sektoria – liikennettä, rakennusten erillislämmitystä, jätehuoltoa ja maataloutta.

Muualla palvelussamme

Puun energiakäyttö
Biomassan kestävyyskriteerit (EU:n uusiutuvan energian direktiivi)

Muualla verkossa

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 (TEM, 2016)
Pitkän aikavälin ilmastosuunnitelma vuoteen 2030 KAISU (YM, 2017)
Hallitusohjelman biotalous-kärkihankkeen toteutus (VNK)
Motiva: Bioenergia
Eurostatin uusiutuvan energian tilastoja
Bioenergia-aiheisia hankkeita Hankehaavissa
EU- jäsenmaiden kansalliset uusiutuvan energian suunnitelmat NREAP