Uusiutuva energia

Uusiutuvilla energian lähteillä tarkoitetaan puupolttoaineita, muita kasvi- ja eläinperäiset polttoaineita, biokaasua, kierrätys- ja jätepolttoaineiden biohajoavaa osuutta, vesivoimaa, tuulivoimaa, aurinkoenergiaa ja maalämpöä.

Suomessa uusiutuvien osuus oli vuonna  33 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta. EU:n tavoitteet uusiutuvalle energialle lasketaan suhteessa energian loppukulutukseen ja tällä laskentatavalla uusiutuvien osuudeksi Suomessa vuonna 2014 saadaan 38,7 prosenttia.

Uusiutuvan energian osuuden nostaminen ja fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen on yksi keskeisimmistä energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteista. EU:n asettaman tavoitteen mukaisesti Suomen tulee tuottaa uusiutuvilla energialähteillä 38% energian loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Kansallisesti on linjattu pääministeri Sipilän hallitusohjelmassa, että 2020-luvulla uusiutuvan energian käyttöä lisätään Suomessa kestävästi niin, että sen osuus nousee yli 50 prosenttiin.

80 % Suomen uusiutuvasta energiasta on bioenergiaa

Uusiutuvan energian osuus energian kokonaiskulutuksesta Suomessa

s31_Uusiutuvanenergianosuus_556px.jpg

Suomen uusiutuvan energian tuotannossa erityisesti bioenergialla on merkittävä rooli. Merkittävin bioenergian lähteemme ovat puupolttoaineet. Niillä tuotetaan nykyään jo neljännes Suomen energian tuotannosta.

Suomessa puunjalostusteollisuuden sivuvirrat eli mustalipeä, puun kuori ja sahanpuru on hyödynnetty pitkään energiaksi. Viime vuosina energian tuotantoon on käytetty kasvavassa määrin myös metsähaketta. Lisäksi kotitalouksissa käytetään huomattava määrä polttopuuta ja puupellettejä. Useat puutuotteet ja puiset rakenteet voidaan elinkaarensa lopuksi hyödyntää energiana.

Kuivia, selluloosapitoisia peltobiomassoja, kuten ruokohelpeä, olkea ja viljan lajittelujätteitä voidaan polttaa joko sellaisenaan tai muuhun polttoaineeseen sekoitettuna. Myös kotieläintuotannon lanta voidaan hyödyntää energiaksi esimerkiksi kaasuttamalla se biokaasuksi. Biokaasua voidaan tuottaa monenlaisista biomassoista mädättämällä hapettomissa olosuhteissa. Myös kierrätys- ja jätepolttoaineiden biohajoava osa luetaan bioenergiaksi. Muun muassa kalanjalostuksen öljyjätettä tai elintarviketeollisuuden tähteitä voidaan jalostaa energiaksi. Kaiken kaikkiaan bioenergiaa voidaan tuottaa useista eri biomassoista ja lukuisilla eri tekniikoilla.

Uusiutuvan energian tavoitteet on linjattu kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa

Uusiutuvan energian lisäystavoitteita ja keinoja linjataan kansallisissa energia- ja ilmastostrategioissa. Hallitus hyväksyi 24.11.2016 kansallisen energia- ja ilmastostrategian vuoteen 2030. Strategiassa linjataan konkreettisia toimia ja tavoitteita, joilla Suomi saavuttaa Sipilän hallitusohjelmassa ja EU:ssa sovitut energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030.

Samanaikaisesti valmistellaan pitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa. Suunnitelma koskee päästökaupan ulkopuolista sektoria – liikennettä, rakennusten erillislämmitystä, jätettä ja maataloutta – ja sisältää ilmastotoimenpideohjelman ja päästökehitysarviot. Pitkän aikavälin ilmastosuunnitelman laatimista koordinoi ympäristöministeriö.

Muualla palvelussamme:

Puun energiakäyttö

Muualla verkossa:

Työ- ja elinkeinoministeriö: Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030
Ympäristöministeriö: Pitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu
Motiva: Bioenergia
Valtioneuvoston kanslia: Hallitusohjelman biotalous-kärkihankkeen toteutus
EU- jäsenmaiden kansalliset uusiutuvan energian suunnitelmat NREAP